Maatalousalan ammattioppilaitoksiin Suomessa kuuluivat 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun loppupuolelle toimineet maanviljelyskoulut, jotka oli suunnattu etupäässä miehille ja kasvinviljelyn opetukseen. Naisille suunnattuja maatalousalan kouluja olivat meijerikoulut, emäntäkoulut ja karjanhoitokoulut. Nämä koulutyypit sijaitsivat usein yhdessä saman opetusmaatilan yhteydessä.Vihola 2004, s. 201. Niiden tehtäviä hoitavat nykyisin toisen asteen oppilaitoksiin kuuluvat ammattikoulut, jotka ovat usein monialaisia. Korkeamman asteen maatalousalan opetusta antoivat aiemmin maatalousopistot, joiden tehtäviä hoitavat nykyisin ammattikorkeakoulut. Yliopistotasoista maa- ja metsätalouden opetusta on 1900-luvun alusta antanut Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja 1960-luvulta alkaen Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta.

Historia Maanviljelyskoulut olivat kooltaan varsin pieniä. 1800–1900-lukujen vaihteessa maanviljelyskoulujen oppilasmäärä vaihteli alle kymmenestä runsaaseen 50:een, ja opettajia kussakin koulussa oli tyypillisesti puolen tusinaa.Suomen tilastollinen vuosikirja 1898, sivu 155. 1940-luvulla, kun kaksi kolmannesta Suomen työväestöstä työskenteli yhä maataloudessa, maatalouskoulujen lukumääräinen osuus Suomen ammattioppilaitoksista oli yli puolet, mutta niiden yhteinen oppilasmäärä vain kolmannes kaikista ammattiin opiskelevista.Maatalousoppilaitokset, Arkistojen portti, Arkistolaitos. Viitattu 15.7.2014.

Suomen ensimmäinen ja parikymmentä vuotta ainoa maatalousoppilaitos oli Mustialan entiseen kuninkaankartanoon vuonna 1840 perustettu maanviljelyskoulu, jossa miehet saattoivat kouluttautua voudiksi eli suurtilan työnjohtajaksi ja naiset karjakoksi. Lampuriosastokin perustettiin, mutta lakkautettiin vuonna 1860 vähäisen opiskelijamäärän vuoksi.Suomen maatalouden historia, osa 1, s. 491–492.

Toisena maanviljelyskouluna aloitti Jouhkola Tohmajärvellä vuonna 1857 ja saman vuosikymmenen kuluessa vielä Korsholma Mustasaaressa, Otava Mikkelin pitäjässä, Koivikko Muhoksella, Leväsen maanviljelyskoulu Kuopion pitäjässä ja Maaskola Viipurin pitäjässä. Korsholman jälkeen toinen ruotsinkielinen maanviljelyskoulu perustettiin Sipoon Söderkullaan vuonna 1863.Suomen maatalouden historia, osa 1, s. 492. Vuoteen 1880 mennessä oli perustettu koulut myös Saarijärven Tarvaalaan (1867),Arkistonmuodostaja: Tarvaalan maamieskoulu (Saarijärvi) , Arkistolaitos. Viitattu 14.7.2014. Kurkijoen Elisenvaaraan, Piikkiön Tuorlaan, Isonkyrön Orismalaan, Hämeenkyrön Osaraan, Liperin Simananniemeen ja Virolahden Harjuun.Vihola 2004, s. 198–199. Kun muut maanviljelyskoulut painottivat työnjohto-opetusta suurtilojen voudin tehtäviin, Harjun koulu oli ensimmäinen, jonka tavoitteena oli nuorten kouluttaminen omien tilojensa hoitajaksi.

Alkuaikojen oppilaiden perusvalmiudet olivat heikot, ja paljon aikaa jouduttiin käyttämään lukemisen ja laskennon opettamiseen. Opetus painottui aluksi perinteisiin miesten töihin eli kasvinviljelyyn, ja vasta vähitellen alettiin antaa koulutusta myös naisille perinteisesti kuuluneessa karjanhoidossa perustamalla karjakkokouluja ja karjanhoitokouluja, nekin aluksi usein vain miehille tarkoitettuina.

Toiseen maailmansotaan asti Suomen maatalouskouluista kaksi kolmannesta oli ollut yksityisiä, ja vasta sotien jälkeen valtio tuli kaikkien ylläpitäjäksi. 1950-luvulla maatalouden koneistuminen ja tilakokojen kasvu antoivat aiheen kehittää maanviljelyskoulutusta teknisen ja liiketaloudellisen osaamisen suuntaan. Sotien jälkeinen maatalouspolitiikka salli maataloustuotteiden ylituotantoa ja uuden peltoalan raivaamista kehitysaluepoliittisista syistä. Siksi myös maanviljelyskoulutusta laajennettiin aina 1980-luvulle asti ajatuksella, että maatalous olisi jatkuvasti paljon koulutettua työvoimaa vaativa elinkeinohaara.Markkola 2004 osa 3, s. 187–190.

Korkeinta maatalousopetusta ryhdyttiin antamaan Mustialassa vuonna 1865, kunnes kaksivuotinen agronomikoulutus siirrettiin Helsingin yliopistoon vuonna 1908.Suomen maatalouden historia, osa 1, s. 199, Vihola 2004 s. 492. Tämän jälkeen Mustialassa aloitettiin opistotasoinen agrologikoulutus.Kesäpäivät juhlahumussa ‚ Agrologit 3/2008 s. 4. Viitattu 14.7.2014. Agrologeja kouluttavia maatalousopistoja perustettiin pian lisää, ensin Kurkijoelle vuonna 1910, vuonna 1930 Hyvinkäälle ja vuonna 1916 Turkuun ruotsinkielinen maatalousopisto.

Vuosikymmenten jälkeen 1970- ja 1980-luvun vaihteessa maatalousopistoja alkoi syntyä lisää: Muhoksen Koivikolle vuonna 1979, Ilmajoelle vuonna 1980, Peltosalmelle vuonna 1985, Kiteelle vuonna 1986, Saarijärven Tarvaalaan vuonna 1988 ja Rovaniemelle vuonna 1989. Pian kuitenkin huomattiin agrologeja valmistuvan liikaa, ja 2000-luvun alussa Suomen ammattikoulutusverkosto koki muillakin aloilla suuria muutoksia, kun alettiin muodostaa suuria alueellisia koulutuskeskuksia.Agrologi osaa -seminaari ‚ Agrologit 3/2008 s. 8. Viitattu 14.7.2014.

Vuonna 1950 Suomen maanviljelijöistä 6 prosenttia oli saanut jotain ammattikoulutusta. Vuonna 1980 sitä oli saanut 20 prosenttia, ja vuonna 2000 maatalousalan koulutus oli jo 33 prosentilla maatalouden harjoittajista.Markkola 2004 osa 3, s. 189–190.

Maanviljelyskouluja 1900-luvun alussa

1800-luvun loppuvuosina Suomessa toimivat ainakin seuraavat maanviljelyskoulut:Ivan Uschakoff: Hakemisto seuraava L. Uschakoffin toimittamaa Suomenmaan karttaa, Weilin + Göös 1898. Digitoinut Harvardin yliopisto.

Elisenvaaran maanviljelyskoulu, Kurkijoki Haapapuron maanviljelyskoulu, Nurmes Hagan ruotsinkielinen maanviljelyskoulu, Saltvik Harjun maanviljelyskoulu, Virolahti Jokisaaren maanviljelyskoulu, Nivala Kurkijoen ylempi maanviljelyskoulu, suomenkielinenKurkijoen maamiesopisto, Arkistolaitos, Narc.fi, viitattu 14.6.2014 Koivikon maanviljelyskoulu, Muhos Korsholman ruotsinkielinen maanviljelyskoulu, Mustasaari Långsjön maanviljelyskoulu, Somero Lantmannaskolan i Östra Nyland, Lapinjärvi, 1913–1957Lapinjärven kunnan kirjaston pääkirjaston muistotaulu Mustialan maanviljelys- ja meijeriopisto, suomen- ja ruotsinkielinen Orismalan maanviljelyskoulu, Isokyrö Osaran maanviljelyskoulu, Ikaalinen Otavan maanviljelyskoulu, Mikkeli Peksalan ruotsinkielinen maanviljelyskoulu, Angelniemi Peltosalmen maanviljelyskoulu, Iisalmi Pääskylahden maanviljelyskoulu, Sääminki Seppälän maanviljelyskoulu, Kajaani Sjökullan suomenkielinen maanviljelyskoulu, Lapinjärvi Simananniemen maanviljelyskoulu, Liperi Soanlahden maanviljelyskoulu, Soanlahti Suohovin alempi maanviljelyskoulu, Elisenvaara 1896–1940 Söderkullan ruotsinkielinen maanviljelyskoulu, Sipoo Tarvaalan maanviljelyskoulu, Saarijärvi Tuorlan maanviljelyskoulu Piikkiö Verhon maanviljelyskoulu, Padasjoki

Maatalousopistoja Mustiala 1908, vuodesta 1992 osa Hämeen ammattikorkeakoulua Kurkijoki 1910–1940 Kauhajoen maatalousoppilaitos, perustettu 1919, nyt osa Suupohjan ammatti-instituuttia Itä-Hämeen teoreettispainotteinen karjatalouskoulu 1927, myöhempi Kujalan maatalousoppilaitos.http://www.paijat-hamewiki.fi/wiki/It%C3%A4-H%C3%A4me Hyvinkää 1930, vuodesta 1993 Uudenmaan maaseutuopisto, nyt osa Hyriaa ja Laurea-ammattikorkeakoulua Turun ruotsinkielinen maatalousopisto (Högre Svenska Lantbruksläroverket i Åbo) 1916, vuodesta 2005 osa Yrkeshögskolan Noviaa Tammisaaressa.Marja Myllyluoma: Ruotsinkielinen agrologikoulutus Turusta Tammisaareen, ”Skuffiksen” väki hyvästeli koulutalonsa , Turun Sanomat 10.4.2005. Viitattu 14.7.2014. Koivikko, Muhos 1979, nyt osa Oulun seudun ammattiopistoaMuhoksen yksikkö, OSAO. Viitattu 14.7.2014. Ilmajoki 1980, entinen Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulu, nyt osa toisen asteen Koulutuskeskus SeduaArkistonmuodostaja: Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulu , Arkistolaitos. Viitattu 12.7.2014.SeAMK Elintarvike ja maatalous , Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.7.2014. Peltosalmi, Iisalmi 1985, nyt osa Savonia-ammattikorkeakouluaAgrologikoulutus, Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.7.2014. Kitee 1986, nykyisin Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee,Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee , Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Viitattu 14.7.2014. agrologikoulutus Savonia-ammattikorkeakoulun ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä Iisalmessa ja JoensuussaAgrologi (amk) , Karelia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.7.2014. Tarvaala, Saarijärvi 1988, nyt Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarainstituutin agrologikoulutusBiotalousinstituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.7.2014. sekä Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen (POKE) luonnonvara-alan yksikköLuonnonvara ja ympäristö , Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus. Viitattu 14.7.2014. Rovaniemi 1989, nyt osa Lapin ammattiopistoaLakkautetut oppilaitokset , Lapin ammattiopisto 2011. Viitattu 14.7.2014.

Katso myös Maanviljelyskoulu Maamiesopisto Karjanhoitokoulut Suomessa

Lähteet (artikkelin nimi ja tekijä?), sivut 491–492 teoksessa Vihola, Teppo, Pärjääkö pienviljelys?, sivut 198–203 teoksessa Niemelä Jari, Hevosista traktoreihin – lannasta väkilannoitteisiin, sivut 187–192 teoksessa

Viitteet

Kirjallisuutta Klemelä, Kirsi, ”Auran takaa ammattikoulun penkille. Maatalousväestön ammatillinen koulutus.” Teoksessa Ammattia oppimassa, toim. Anu-Hanna Anttila ja Anu Suoranta. Väki Voimakas 14. Työväen historian ja perinteen seura, Helsinki 2001, s. 144–164.

Luokka:Suomalaiset maatalousalan oppilaitokset Luokka:Suomen maatalouden historia