Prokaiini on puuduteaine. Se oli ensimmäinen injektoitavaksi soveltuva puudute.
Kemiallinen rakenne Prokaiini on rakenteeltaan para-aminobentsoehapon ja dietyyliaminoetanolin muodostama esteri.
Vaikutusmekanismi Kuten muutkin paikallispuudutteet, prokaiini estää jänniteohjattuja natriumkanavia.
Aineenvaihdunta elimistössä Kun prokaiinia annetaan laskimoon jatkuvana infuusiona, vakaa pitoisuus saavutetaan 20–30 minuutissa. Kun infuusio lopetetaan, eliminaation puoliintumisaika on noin 8 minuuttia. Prokaiini on siis varsin lyhytvaikutteinen puudute.
Elimistössä prokaiini hajoaa hydrolysoitumalla para-aminobentsoehapoksi ja dietyyliaminoetanoliksi.
Käyttöaiheet Prokaiinia käytetään pääasiassa paikallispuudutteena, johtopuudutuksessa ja selkäydinpuudutuksessa. Se on myös ainesosa lihaksensisäisinä injektioina käytettävässä prokaiinipenisilliinissä.
Historia Prokaiinin syntetisoi ensimmäisenä Alfred Einhorn vuonna 1905. Kyseessä oli ensimmäinen injektoitavaksi soveltuva puudute. Sittemmin sen rakennetta on käytetty mallina uusien puudutteiden kehityksessä.
Katso myös Lidokaiini
Lähteet
Aiheesta muualla Human Metabolome Database (HMDB): Procaine Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Procaine Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Procaine
Luokka:Puudutteet Luokka:Natriumkanavan salpaajat