Isis, myös ISIS ja IS ( (IS), the Islamic State of Iraq and Syria (ISIS), , Islamilainen valtio) tai ISIL () ja Daesh on pohjoisessa Irakissa ja Syyriassa toimiva jihadistijärjestö. Isis hallitsi osia Syyriasta ja Irakista vuosina 2014–2019. Järjestö perusti 29. kesäkuuta 2014 alueelle islamilaiseen šaria-lakiin pohjautuvan kalifaatin. Järjestöä ovat johtaneet ensin Abu Bakr al-Baghdadi ja sitten Abu Ibrahim al-Hashimi al-Qurashi, jotka molemmat tekivät itsemurhan Yhdysvaltojen erikoisjoukkojen tunkeutuessa heidän piilopaikkoihinsa. Isisin mukaan kolmas johtaja Abu Hasan al-Hashimi al-Qurashi kuoli marraskuussa 2022 ja neljäs Abu al-Hussein al-Husseini al-Qurashi kuoli elokuussa 2023. Järjestön viides ja nykyinen kalifi on Abu Ibrahim al-Qurashi.
Pyhää sotaa käyvän Isisin perusta on salafismissa ja wahhabismissa. Isis tunnetaan maailmalla vastustajien julmasta kohtelusta ja terrorismista. Monet maailman valtiot pyrkivät kukistamaan Isisin, koska pitävät sitä maailmanlaajuisena uhkana.
Aiemmin al-Qaidaan kuulunut Isis erosi al-Qaidasta helmikuussa 2014 ja julistautui ”Islamilaiseksi valtioksi” ja kalifaatiksi. Sen jälkeen useat maailman maat ja liittoumat alkoivat sotia Isisiä vastaan. Vuosina 2016–2017 Isis menetti tuntuvasti alueitaan, ja joulukuussa 2017 sen Irakissa ja Syyriassa valtaamat alueet oli vallattu lähes kokonaan takaisin. Muutama pikkukaupunki jäi. Vuoden 2019 helmikuussa järjestö menetti käytännössä kaikki Syyrian alueensa, mutta sen taistelijoita oli yhä paljon hajallaan eri puolilla maailmaa. Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukot hyökkäsivät al-Baghdadin kimppuun 26. lokakuuta 2019, jolloin tämä tappoi itsensä.
Nimi Nimi Isis on lyhenne englanninkielisestä nimestä the ”Islamic State in Iraq and Syria”. Yhdysvalloissa on käytetty myös nimeä ISIL joka on lyhenne nimestä ”the Islamic State of Iraq and the Levant”. Myös Suomen Suojelupoliisi käyttää viestinnässään ISIL-lyhennettä.Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari Yleisradion televisiohaastattelussa.
Järjestö ilmoitti 29. kesäkuuta 2014 uudeksi nimekseen Islamilainen valtio (, lyhenne IS), mutta suomen kielessä käytetään useimmiten lyhennenimeä Isis tai ISIS. Nimitys ”Islamilainen valtio” on yleisviestinnässä hämmentävä, koska se voi johtaa käsitykseen, että on syntynyt uusi kansainvälisesti tunnustettu valtio. Nimitys johtaa harhaan myös siksi, että maailmassa on useita islamilaisia valtioita eli sellaisia valtioita, joiden poliittinen ideologia perustuu islamiin.
Isis-järjestö on uhannut leikata kielen jokaiselta, joka käyttää järjestöstä julkisesti arabiankielistä lyhennenimeä daesh (). Lyhenne muistuttaa arabian kielen sanaa das, joka merkitsee 'polkea, astua'.
Historia
Tausta Isisin historia alkoi vuonna 1999, kun nuori jordanialainen jihadisti Abu Mus’ab al-Zarqawi matkusti Kandahariin, Afganistaniin tapaamaan al-Qaidan johtajia. Zarqawi halusi lietsoa vallankumousta Irakin ja Syyrian alueella ja tarvitsi tarkoitukseensa rahaa ja kannattajia. Sunnimuslimi Zarqawi inhosi erityisesti šiioja. Osama bin Laden ja muut al-Qaidan johtajat eivät kutsuneet Zarqawia jäsenekseen tämän äärimmäisten näkemysten vuoksi, mutta he aloittivat silti yhteistyön.McCants 2016, s. 19.
Irakin al-Qaida Talibanin kaaduttua Afganistanissa 2001 Zarqawi pakeni ryhmänsä kanssa Irakiin ja ryhtyi rakentamaan sinne salaista verkostoaan. Zarqawin ryhmä nimeltä ”Yksijumalaisuus ja jihad” alkoi tehdä iskuja maata miehittäneitä yhdysvaltalaisjoukkoja sekä šiioja vastaan. Ryhmä hyväksyttiin al-Qaidaan vuonna 2004, ja näin siitä tuli Irakin al-Qaida.McCants 2016, s. 20–23. Järjestö hyökkäili Yhdysvaltain johtaman liittouman joukkoja ja irakilaisia siviilejä vastaan räjähtein, itsemurhapommituksin ja panttivankien mestaamisin. He pyrkivät painostamaan ulkomaalaisia joukkoja ja yrityksiä lähtemään Irakista, saamaan irakilaisia lopettamaan Yhdysvaltojen ja Irakin hallituksen tukemisen, sekä houkuttelemaan lisää jäseniä.
Islamilaisen valtion julistaminen Zarqawi halusi kiihkeästi perustaa islamilaisen kalifaatin, mutta al-Qaidan johto toppuutteli häntä ja kehotti Zarqawia hakemaan ensin kansan tuen ja välttämään liiallisia väkivaltaisuuksia. Zarqawi oli juuri aikeissa julistaa islamilaisen valtion, kun Yhdysvallat surmasi hänet 7. kesäkuuta 2006. Irakin al-Qaida julisti islamilaisen valtion lopulta 15. lokakuuta 2006 ja toteutti näin johtajansa viimeisen toiveen. Nimelliseksi johtajakseen he nimittivät Abu Omar al-Baghdadin, joka oli siihen asti ollut jopa jihadisteille tuntematon.McCants 2016, s. 24–26. Järjestön todellinen johtaja oli kuitenkin Irakin al-Qaidaa Zarqawin kuoleman jälkeen johtanut Abu Ayyub al-Masri.McCants 2016, s. 28.
Uuden Islamilaisen valtion suhde al-Qaidaan oli aluksi epäselvä, eikä se maininnut emojärjestöään julkisuudessa. Järjestö ilmoitti, että Irakin al-Qaidaa ei enää ollut, vaan se oli osa Islamilaista valtiota.McCants 2016, s. 27–29. Koska Islamilaisen valtion julistukseen ei ollut kysytty lupaa al-Qaidalta, sen johtajat olivat vihaisia ja pitivät julistusta ennenaikaisena. Al-Qaidan johto ja muut jihadistit olivat myös huolissaan siitä, että Islamilaisella valtiolla ei ollut kansan tukea tai laillista valtaa hallitsemillaan alueilla. Julkisesti al-Qaida kuitenkin tuki Islamilaisen valtion perustamista.McCants 2016, s. 29–30.
pienoiskuva|Isisin lippu. Ylhäällä arab. لا إله إلا الله, lā ilāha illā llāh, 'Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala', ensimmäinen lause islamin uskontunnustuksesta šahadasta; alhaalla profeetta Muhammedin sinetti, arab. محمد رسول الله, Muḥammadun rasūlu llah, 'Muhammed on Jumalan profeetta', joka on šahadan toinen lause. Islamilainen valtio otti käyttöön oman lipun tammikuussa 2007. Se on profeetta Muhammadin musta lippu, jossa on muslimien uskontunnustus ja profeetan sinetti.McCants 2016, s. 31–32.
Masri osoittautui huonoksi johtajaksi. Hän uskoi maailmanloppuun ja siihen, että Islamilainen valtio olisi ollut todellinen valtio.McCants 2016, s. 40–41. Islamilainen valtio aiheutti myös siviileihin ja muihin kapinallisiin kohdistuneella väkivaltaisella toiminnallaan arvostelua muiden jihadistien keskuudessa.McCants 2016, s. 43–45. Järjestö julkaisi maaliskuussa 2007 periaatteet, joita kaikkien Islamilaisen valtion alamaisten on noudatettava. 19 kohdan luettelo kielsi muun muassa kaiken maallisen, määräsi juutalaiset ja kristityt maksamaan suojeluveroa sekä julisti šiiat vääräuskoisiksi. Rangaistukset olivat hyvin ankaria. Samalla järjestö pyrki hoitamaan oikean valtion velvollisuuksia alueellaan, vaikka sillä ei ollutkaan hallussaan kaupunkeja.McCants 2016, s. 47–48.
Islamilainen valtio menetti kaikki hallitsemansa alueet vuoteen 2010 mennessä. Huhtikuussa Yhdysvallat surmasi järjestön kaksi ylintä johtajaa ja seuraavien kuukausien aikana surmasi tai vangitsi yli 30 lisää. Järjestö valitsi uudeksi johtajakseen Abu Bakr al-Baghdadin.McCants 2016, s. 54–55. Abu Bakr vakiinnutti aluksi asemansa järjestön johdossa ja alkoi sen jälkeen elvyttää romahtaneen Islamilaisen valtion toimintaa. Järjestö loi strategian, johon kuului esimerkiksi jihadistien yhdistäminen saman ohjelman alle, hallittujen alueiden ihmisten elinolojen parantaminen, sekä mediastrategia.McCants 2016, s. 84–87.
Laajentuminen Syyriaan ja nimeksi Isis Järjestö alkoi toimia myös Syyriassa. Siellä se ajautui riitoihin paikallisen haaransa, al-Nusra-kapinallisryhmän kanssa.McCants 2016, s. 90–95. Huhtikuussa 2013 järjestö otti nimekseen Irakin ja Levantin islamilainen valtio (ISIS) ja ilmoitti al-Nusran olevan osa sitä. Al-Nusra vannoi kuitenkin uskollisuutta al-Qaidalle, joka alkoi vaatia Islamilaista valtiota vetäytymään Syyriasta. Helmikuussa 2014 al-Qaida katkaisi julkisesti suhteensa Islamilaiseen valtioon.McCants 2016, s. 96–98.
Vuoden 2014 alkupuolella Isis vakiinnutti otteensa Itä-Syyriasta ja oli hankkinut jo valtavan sotakassan valloittamistaan öljykentistä, veroista ja sotasaaliista. Al-Nusran taistelijat ja ulkomaalaiset taistelijat liittyivät siihen tuhansittain. Syyrian hallitsija Bašar al-Assad oli jättänyt Isisin rauhaan, sillä se uhkasi Assadin omia vastustajia.McCants 2016, s. 103. Myöskään kansainvälinen yhteisö ei puuttunut vielä vuosina 2012–2014 Isisin kasvuun, mikä edesauttoi sen laajenemista ja vahvistumista.McCants 2016, s. 155. Esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mukaan Barack Obaman haluttomuus puuttua Syyriaan tuki Isisin nousua.
Yhdysvalloissa on ollut tiettyä haluttomuutta puuttua Isisin toimiin Syyriassa. Esimerkiksi arvovaltaisen, demokraatteja lähellä olevan The New York Timesin ulkomaankolumnisti Thomas Friedman ehdotti vuonna 2015 aseiden toimittamista Isisille ja vuonna 2017 hän kyseenalaisti tuolloisen presidentin Donald Trumpin toimet järjestöä vastaan Syyriassa. Tämän ajatuksen takana on, että Isis taistelee Syyrian hallitusta, Iranin joukkoja, Hizbollahia ja Venäjää vastaan. Friedman vertaa Isisiä Afganistanin mujahideeneihin, joita Yhdysvallat tuki 1980-luvulla./
Kalifaatin julistus Kesäkuussa 2014 Isis valloitti Mosulin kaupungin ilman suurta vastarintaa ja hallitsi näin Mosulista Syyrian Aleppoon ulottuvaa aluetta. Kesäkuun lopulla järjestö julisti islamilaisen kalifaatin, jonka kalifi oli järjestön johtaja Abu Bakr al-Baghdadi.McCants 2016, s. 123.
Aluevalloitukset pienoiskuva|Kartta Irakin, Libanonin ja Syyrian tilanteesta. Klikkaa kuvaa tai paina selaimesi päivitä-nappia, jos haluat nähdä animaation. Isis hallitsi kesällä 2014 noin 40 000 neliökilometrin eli noin Belgian kokoista aluetta Irakissa ja Syyriassa. Isisin hallitsemalla alueella asuu arviolta 8 miljoonaa henkilöä.
Isis laajensi aluettaan Syyriassa merkittävästi vuonna 2013, ja valvoi vuoden 2014 puolivälissä suurta osaa Syyrian kapinallisalueista. Irakissa Isis on maahyökkäysten lisäksi tehnyt monia pommi-iskuja šiioja vastaan. Muutamasta sadasta koostuva ryhmä on kasvanut vuosien varrella melko nopeasti ja on kouluttanut monia ulkomaalaisia taistelijoiksi. Eri arvioiden mukaan Isisillä olisi ainakin 5 000 ja ehkä jopa kymmeniä tuhansia taistelijoita. Vuoden 2014 Irakin kriisissä Isis pyrki kesäkuun alussa valtaamaan Bagdadin ja saamaan Irakin valtansa alle. Isis saikin valvontaansa Karman kaupungin, taisteli Baqubassa ja toimi aivan Bagdadin laidoilla.
Taistelut kurdien kanssa Syyskuusta 2014 lähtien Syyrian pohjoisosassa oli käynnissä Kobanên taistelu, jossa Isis piiritti ja yritti vallata Syyrian Kurdistanissa sijaitsevaa Kobanên kaupunkia. Kaupungin strateginen merkitys Isisille oli kuitenkin kyseenalainen. Neljän kuukauden taistelujen päätteeksi kurditaistelijat pakottivat Isisin vetäytymään tammikuussa. Taisteluilla oli tärkeä symbolinen merkitys kurdeille, sillä se yhdisti hajanaiset kurdiryhmät. Syrian Observatory for Human Rights -järjestö arvioi, että jopa kaksituhatta Isis-taistelijaa kaatui Kobanêssa. Samaan aikaan kun länsimaiden huomio keskittyi Kobanêen lähellä NATO-maa Turkin rajaa, Isisin joukot valtasivat lähes kokonaisuudessa Irakin Anbarin maakunnan ja etenivät Abu Ghraibiin, joka on piirikunta ja kaupunki Bagdadin maakunnan länsiosassa.
15. marraskuuta 2014 Irakin hallituksen joukot valtasivat takaisin Baijin kaupungin 250 kilometriä Bagdadin pohjoispuolella, murtaen Isisin kuukausia jatkuneen saarron öljyjalostamon ympäriltä.
Joulukuun 2014 lopulla Irakin kurdien peshmerga-taistelijat valtasivat Isisiltä osan strategisesti merkittävää Sinjarin kaupunkia. Tammikuun lopussa Irak ilmoitti vapauttaneensa Diyalan maakunnan Isisin hallinnasta. Syyrian hallituksen joukot valtasivat Isisiltä Deir al-Zorin maakunnan alueita ja kurdijoukot valtasivat Isisiltä alueita koillis-Syyrian Hasakassa Irakin rajan läheisyydessä.
Isisin alue laajimmillaan