pienoiskuva|Krimin niemimaa. pienoiskuva|Venäjänkieliset asukkaat Ukrainassa vuonna 2001. pienoiskuva|Tunnuksettomia Venäjän sotilaita, ”pieniä vihreitä miehiä”, Krimillä 28. helmikuuta 2014.
Krimin miehitys 2014 on Venäjän sotilaallinen miehitys Ukrainan Krimin autonomisessa tasavallassa ja Sevastopolissa, joka alkoi helmikuussa 2014. Tulkinnasta riippuen miehitys jatkuu yhä tai olisi johtanut alueiden liittämiseen Venäjän federaatioon maaliskuussa 2014. Miehitys oli Venäjän vastatoimi Ukrainan vallankumoukseen. Samana keväänä yhteenotto laajeni Itä-Ukrainaan ja johti Itä-Ukrainan sotaan. Kansainvälinen oikeus pitää alueiden liittämistä laittomana. Länsimaat tuomitsivat Venäjän toimet Krimillä ja asettivat maalle talouspakotteita.
Tapahtumien eteneminen Ukrainassa tapahtui 22. helmikuuta 2014 vallankumous. Uusi parlamentti yritti kumota venäjän kielen alueellisen aseman. Tämä herätti raivoa Krimin venäjänkielisessä enemmistössä. Venäjän hallitus päätti seuraavana päivänä miehittää Krimin. Krimin suurimmassa kaupungissa Sevastopolissa oli sekä uutta hallitusta tukeva että vastustava mielenosoitus 23. helmikuuta 2014. Hallitusta vastaan protestoivat venäläismieliset vaativat Venäjää suojelemaan Krimin venäjänkielisiä uusilta vallanpitäjiltä. Kummankin osapuolen protestit jatkuivat seuraavina päivinä. Hallitusta vastaan protestoineissa oli muun muassa Putinia tukenut moottoripyöräjengi Yön sudet ja muita Venäjältä tulleita kansallismielisiä. Pian venäläismieliset vaativat Krimin itsenäisyyttä. Venäjä jakoi Krimin venäläisille passeja. 26. helmikuuta Krimin pääkaupungissa Simferopolissa puhkesi yhteenottoja venäläis- ja ukrainalaismielisten välillä. Aseistautuneet miehet valtasivat yöllä Krimin alueparlamentin. Näiden mukana oli Itä-Ukrainasta myöhemmin tunnettu venäläinen tiedustelupalvelu-upseeri ja nationalisti Igor Girkin.Donetsk terrorists’ leader Girkin works for Russia’s FSB and is a military historical re-enactment enthusiast. PHOTOS
27. helmikuuta venäläiset miehittivät Sevastopolin lentokentän avoimesti ja Simferopoliin ilmestyi äkkiä tunnuksettomia sotilaita, "pieniä vihreitä miehiä", jotka olivat Venäjän erikoisjoukkoja. Krimin johto pyysi 1. maaliskuuta Venäjältä apua, ja Venäjän parlamentti antoi Putinille tämän pyynnöstä oikeutuksen käyttää Ukrainassa olevia Venäjän asevoimia. Venäjän joukot valtasivat käytännössä taisteluitta viikon sisään Krimin tärkeimmät hallintorakennukset ja armeijan tukikohtia.
Krimillä olevista Ukrainan vähäisistä, huonosti varustetuista asejoukoista ei olisi ollut vastusta Venäjän armeijalle. Ukraina ei halunnut taistella Krimistä, koska halusi välttää yhteenottoa Venäjän kanssa, sillä Venäjä valmistautui laajamittaiseen tunkeutumiseen Manner-Ukrainaan, mikäli Ukraina vastustaisi Krimin miehitystä. Ukrainalaiset vetäytyivät Krimiltä pääosin taisteluitta maalis−huhtikuussa 2014. Krimin kasarmien valtaus jatkui seuraavina viikkoina, ja Ukraina vetäytyi Krimiltä.
Venäläissotilaiden miehittämä, siten päätösvallaton Krimin alueparlamentti päätti ja Krimin uusi venäläismielinen hallinto järjesti 16. maaliskuuta laittoman ja luotettavuudeltaan kyseenalaisen kansanäänestyksen, jonka mukaan 96,6 % äänioikeutensa käyttäneistä krimiläisistä äänesti Venäjään liittymisen puolesta. Äänestysprosentti oli Venäjän alueelle nimittämän hallinnon äänestyskomission mukaan 83,1 %. Tämän myötä Venäjä liitti Krimin itseensä. Putin kiitti Venäjän armeijaa.
Venäjä perusteli toimiaan siten, että se katsoi Krimin ja Venäjän Sevastopolin laivastotukikohdan kuuluvan itselleen historiallisista syistä.Tästä Venäjän ja Ukrainan kriisissä on kyse Venäjä halusi puolustaa Krimin venäläisiä Ukrainan kansalliskiihkoa vastaan. Venäjä haluaisi vastata Ukrainan lännettämiseen vallankumouksellaVenäjä valtasi Krimin historiaan vedoten,(digitilaajille) Hs.fi (), ilmaista kantansa venäläisvastaisen hallituksen nousuun ja Naton laajenemiseenKeskisuomalainen ja korostaa suurvalta-asemaansa.
Ukraina, länsimaat ja YK:n yleiskokouksen enemmistö tuomitsivat sekä kansanäänestyksen että liitoksen laittomina. Kriisin takia Venäjän ja länsivaltojen välit menivät huonoimmiksi sitten kylmän sodan. Länsi asetti Venäjälle Krimin takia talouspakotteita. Venäläismieliset kapinalliset ja Venäjältä lähetetyt tunnuksettomat sotilaat aloittivat välittömästi Krimin kriisiä seuranneen Itä-Ukrainan kriisin.
Taustaa
Krimillä asuu 2,3 miljoonaa ja Krimin autonomisessa tasavallassa 1,9 miljoonaa asukasta. Suurin kaupunki on Sevastopol. Neuvostoliiton alkuaikoina Krim kuului Venäjän neuvostotasavaltaan, mutta vuonna 1954 se liitettiin Ukrainaan.
Koko Ukrainassa suurin osa kansasta puhuu sekä ukrainaa että venäjää. Kotikieleksi ilmoittaa ukrainan 40 %. Etnisesti ukrainalaisena itseään pitää 64 % ja venäläisenä 34 %. Lisäksi alueella asuu muita pienempiä ryhmiä (muun muassa tataareja).
pienoiskuva|oikea|Krimin niemimaan asukkaat 2001 väestönlaskennassa.
Vuonna 2001 pidetyssä väestölaskennassa etnisesti venäläiseksi laskettiin 58 % koko Krimin kahden miljoonan asukkaasta. Sevastopolissa kaupungin 340 000 asukkaasta etnisesti venäläisiä on 70 %, ukrainalaisia 24 % ja tataareja 12 %.
Vladimir Putinin entinen taloudellinen pääneuvonantaja vuosilta 2000–2005, Andrei Illarionov, kertoi syyskuussa 2014, että Ukrainan sotaa suunniteltiin 11 vuotta Venäjän kenraalikunnan keskuudessa. Myöhemmin venäläinen Novaja gazeta ilmoitti helmikuussa 2015 saaneensa haltuunsa asiakirjan, jonka mukaan Venäjällä oli valmis suunnitelma Krimin ja Itä-Ukrainan haltuunotosta jo aiemman presidentin Viktor Janukovytšin aikana. Siinä esitetään, että venäjämielinen Janukovytš oli jo menettänyt otettaan. Asiakirjassa esitellään askel askeleelta etenevä suunnitelma Krimin niemimaan ja Ukrainan itäosan haltuunotosta sekä Venäjä-myönteisen hengen luomisesta, joka vastasi pitkälti sittemmin nähtyä toimintaa. Asiakirja toimitettiin Putinille helmikuun alussa 2014, ja Janukovytš syrjäytettiin vallasta helmikuun lopussa.
Kriisin alku pienoiskuva|Venäläismielinen protesti Krimillä helmikuussa 2014. Ukrainassa alkoi marraskuussa 2013 euromyönteinen protestointi maan venäläismyönteistä hallitusta vastaan.
Tammikuussa 2014 Sevastopoliin perustettiin venäläismieliset paikalliset "itsepuolustusjoukot".Рокировки в СБУ. Кто такие Маликов, Остафийчук и Фролов Новое Время. 24 июня 2015
Krimin parlamentti kokoontui ylimääräiseen kokoukseen 21. helmikuuta, tataarijohtaja Mustafa Dzhemilevin mukaan kutsumaan Venäjän joukot Krimille. Kun eurooppamyönteiset kaatoivat presidentti Janukovitsin Ukrainan vallankumouksessa 22. helmikuuta, Venäjän johto keskusteli asiasta seuraavana yönä pitkään, jonka päätteeksi presidentti Putin sanoi, että Venäjän on vallattava Krim. Seuraavina päivinä Krimin Ukrainaa ja Venäjää tukevat mielenosoittajat tappelivat keskenään.
Yön sudet organisoivat venäläismielisten itsepuolustusjoukkoja. Venäjän armeijan sotilassaattue näkyi Krimillä 23. helmikuuta.Rosja przygotowuje się do zbrojnej interwencji na Ukrainie?
Uuskasakat vaativat protestissaan 24. helmikuuta Venäjän kansalaisen valitsemista Sevastopolin kaupunginjohtajaksi. Päivää myöhemmin mielenosoittajat saartoivat Krimin parlamentin, ja Venäjän kansalainen Alexei Tsaly valittiin Sevastopolin pormestariksi.
26. helmikuuta venäläismieliset protestoijat ja tataarimielenosoittajat heittelivät kivillä ja pulloilla toisiaan. Venäjän joukot perustivat tuona päivänä tarkastuspisteen Sevastopolin ja Simferopolin väliselle valtatielle.
Venäjän tunnistamattomiksi naamioituneet erikoisjoukot valtasivat Simferopolissa 27. helmikuuta paikallisen parlamentin ja hallituksen.Gunmen Seize Government Buildings in Crimea Venäjää puhuneet valtaajat ampuivat aluksi rakennuksen sisään ja vallattuaan sen nostivat Venäjän lipun rakennuksen salkoon.
Osaksi syynä mielenosoituksiin oli Ukrainan parlamentin säätämä laki ukrainan kielen muuttamisesta maan ainoaksi viralliseksi kieleksi.Canceled language law in Ukraine sparks concern among Russian and EU diplomats, TV-Novosti, rt.com, Viitattu 24.3.2014, Tämän lain voimaantulo kuitenkin torjuttiin, kun Ukrainan virkaatekevä presidentti Turtšynov käytti veto-oikeuttaan eikä vahvistanut lakia.Asiantuntijat: Itäukrainalaiset eivät haikaile osaksi Venäjää 6.3.2014, Yleisradio, yle.fi, viitattu 724.3.2014Ukraine’s 2012 Language Law to Stay Until New Bill Ready, RiaNovosti, 3.3.2014, viitattu 24.3.2014
Venäjän armeija marssi 28. helmikuuta Simferopolin lentokentälle ja Putinia tukeva moottoripyöräkerho Yön sudet avasi sinne johtavat tiet.Ukraine: Night Wolves and unidentified military men seize key Crimea sites
Venäjän interventio Krimille Tunnuksettomat aseistautuneet sotilaat – joiden presidentti Vladimir Putin myöhemmin myönsi olleen venäläissotilaita – panssaroituine ajoneuvoineen ottivat Simferopolin ja Sevastopolin Belbekin lentoaseman haltuunsa 28. helmikuuta. Samana päivänä Ukrainan ylin johto sai viestin Venäjältä, jonka mukaan Ukrainan on annettava Krimin niemimaa Venäjälle ilman vastarintaa, jotta verenvuodatukselta ja koko Ukrainan valtaukselta vältyttäisiin. Myöhemmin samana päivänä joukot vetäytyivät lentokentiltä, mutta Belbekin lentoasemalta vallattiin yksittäinen kiitotie ja lentoliikenne keskeytyi kyseisellä kentällä. Ukraina syytti Venäjää valtauksista. Venäjä kiisti rikkoneensa Ukrainan kanssa solmimiaan sopimuksia, jotka koskevat Venäjän laivaston läsnäoloa Krimillä. Se torjui Ukrainan neuvottelupyynnön pitäen Krimin tapahtumia seurauksina maan sisäisille tapahtumille.
Krimin autonomisen tasavallan vasta nimitetty pääministeri Sergei Aksjonov ilmoitti ottaneensa alueen kaikki asevoimat komentoonsa. Pääministeri pyysi Venäjältä tukea Krimin konfliktin rauhoittamiseksi, mihin Venäjä on vastannut myöntävästi. Ukrainan hallitus ei ole tunnustanut Aksjonovin asemaa. Aksjonov edustaa pientä Venäjälle myötämielistä puoluetta, joka sai neljä prosenttia äänistä edellisissä aluevaaleissa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin pyysi maansa parlamentin, liittokokouksen ylähuoneelta eli federaationeuvostolta luvan aseelliseen voimankäyttöön Krimillä. Federaationeuvosto puolestaan pyysi presidentti Putinia vakauttamaan Krimin tilanteen keinolla millä hyvänsä ja myönsi luvan. Federaationeuvostossa käydyissä keskusteluissa esitettiin lopunajan seurauksia, jos Venäjä epäonnistuisi ”fasistisen uhan” leviämisessä rajoillaan sekä syytettiin länsimaiden johtajia Ukrainan tilanteen lietsomisessa. Harkovassa ja Donetskissa oli yhteenottoja venäläisaktivistien ja nykyhallinnon välillä ja useita ihmisiä on loukkaantunut. Venäläisjoukkojen määrän arvioitiin kasvatetun 15 000 sotilaaseen maaliskuun alkuun mennessä.
Ukrainan toimea hoitava presidentti Oleksandr Turtšynov ilmoitti saman päivän illalla Ukrainan armeijan olevan valmiustilassa. Seuraavana aamuna 2. maaliskuuta Ukraina määräsi sotilasjoukkojen liikekannallepanon. Pääministeri Arsen Jatsenjuk on lausunut sotilaallisen yhteenoton johtavan sotaan ja kaikkien suhteiden katkeamiseen Moskovaan. Myöhemmin sunnuntaina pääministeri syytti Venäjää sodan julistamisesta Ukrainalle.
Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto käsitteli Krimin kriisiä. Kokous päättyi ilman päätöslauselmaa. Venäjällä on veto-oikeus turvallisuusneuvostossa. Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Kanada ilmoittivat peruneensa osallistumisen G8-maiden Sotšissa Venäjällä toukokuussa pidettävän kokouksen valmisteluihin toistaiseksi. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry uhkasi Venäjää G8-jäsenyyden menettämisellä. Nato piti Venäjän toimia koko Euroopan rauhan uhkana. Turvallisuusneuvosto kokoontui hätäkokoukseen myös juuri ennen Krimin kansanäänestystä, jossa oli tarkoitus saada äänestyksen merkityksettömäksi toteava päätöslauselma. Venäjä esti päätöslauselman veto-oikeudellaan. Kiina jätti länsimaiden toiveiden mukaisesti äänestämättä.