thumb|Oulujoen kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa. Kartassa näkyy myös naapurikunnat, joille lakkautetun kunnan alueet jaettiin vuonna 1965. thumb|Oulujoen kirkko. Oulujoki (vuoteen 1910 Oulun maalaiskunta) oli Pohjois-Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Oulun maalaiskunnan kunnanvaltuusto päätti nimenmuutoksesta Oulujoeksi vuonna 1910. Oulujoen naapurikunnat olivat Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulu, Tyrnävä, Utajärvi ja Ylikiiminki.
Yleistä Oulujoen kunnan sijainti Oulun kaupungin lähellä ja myös Oulujoen varrella vaikuttivat elinkeinoelämään ja sivistysoloihin. Kunnan tärkeimmät elinkeinot olivat maanviljely, kalastus, tervan kuljetus ja matkailu. Maalaiskunnassa oli myös teollisuutta: muun muassa Toppilan höyrysaha perustettiin sinä aikana, kun Toppilan alue kuului Oulun maalaiskuntaan.
Oulujoen kunnallisten toimintojen keskus oli vuokratila Oulunsuun pirtillä vuoteen 1941 saakka. Sen jälkeen Oulujoen kunnantoimisto oli Oulun kaupungissa. Oulujoelle ei omaa kunnantaloa koskaan rakennettu. Viktor J. Sucksdorffin suunnittelema Oulujoen kirkko on vuodelta 1908.
Oulun maalaiskunnan ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa jo vuonna 1873. Koululaitos laajentui seuraavina vuosina Suomessa voimaan tulleen oppivelvollisuuden myötä. Jos kansankoulun jälkeen tahtoi opiskella lisää, seuraava vaihe oli oppikoulu. Oulussa oli neljä suomenkielistä oppikoulua 1900-luvun alussa. Kunnan asukkaat olivat paremmassa asemassa kuin muiden maalaiskuntien asukkaat, koska Oulujoki sijaitsi lähellä Oulun kaupunkia.
Kuntaliitos Oulujoen kunta esitti Oulun kaupunkiin liittymiselle ehtoja. Kaupungin tulisi vastata Oulujoen veloista, ja otettava lakkautettavan kunnan työntekijät palvelukseensa. Oulujoen kunnanvaltuusto hyväksyi kuntaliitoksen vuonna 1963. Oulujoen kunta lakkautettiin vuoden 1965 alusta lukien. Kunnan alue jaettiin Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon, Tyrnävän, Utajärven ja Ylikiimingin kesken. Selvästi suurimmasta osasta oulujokelaisia tuli liitoksen myötä oululaisia, vaikka maa-alueista suurempi osa liitettiinkin muihin kuntiin.
Oulujoen kunta takaisin Vuonna 2006 eräät vaikuttajat Paavo Vasalan johdolla halusivat irrottaa Oulujoen jälleen omaksi kunnakseen mahdollisesti matalamman veroäyrin toivossa. Maanomistajien ja Oulun kaupungin välillä on myös linjaerimielisyyksiä siitä, millä tavoin kaupunki toteuttaa Oulujoen varteen tonttikaavoitusta asuntoaluekäyttöön.
Taajamat Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Oulujoen taajamat olivat kirkonkylä (608 asukasta 3,3 neliökilometrillä) ja Oulunlahti (711 asukasta 2,8 neliökilometrillä). Kummastakin taajamasta osa sijaitsi Oulun puolella, ja Oulun keskustan taajamasta osa sijaitsi puolestaan Oulujoen puolella.
Kylät ja alueet Alla on luettelo Oulujoen kuntaan kuuluvista kylistä ja alueista.
Alueliitokset Oulujoesta liitettiin useita kyliä ja alueita kunnan olemassaolon aikana Oulun kaupunkiin. Viimeiset kylät ja alueet liitettiin kunnan lakkautumisen yhteydessä vuoden 1965 alussa. Suurin osa viimeisistä kylistä ja alueista liitettiin Ouluun, ja muut naapurikuntiin, kuten esimerkiksi Juurussuon kylä ja Limingan Tupoksen kylässä sijannut alueosa Kempeleen kuntaan.. Paikan nimen yhteydessä on suluissa mahdollinen tieto milloin se on liitetty Oulun kaupunkiin tai muuhun kuntaan tai muu tärkeä informaatio. Suurin osa listassa olevista paikan nimistä ovat nykyisiä Oulun kaupunginosia tai niiden Oulujoen kunnan aikainen paikan nimi on vakiintunut toiseksi, kuten esimerkiksi Koskelankylä-niminen kylä sijaitsi alueella, joka nykyään tunnetaan Koskelan kaupunginosana.
Oulujokeen kuuluneita kyliä ja alueita Alalaanila (liitettiin Ouluun vuonna 1911 ) Erkkola (liitettiin Ouluun vuonna 1947) Haapalehto (liitettiin Ouluun vuonna 1961) Hintta (liitettiin Ouluun vuonna 1938) Juurussuo (liitettiin suurimmalta osin Kempeleen kuntaan vuoden 1965 alussa) Kastelli (liitettiin Ouluun vuonna 1947) Kirkonkylä (nykyinen Oulun Kirkkokankaan kaupunginosa) Kiviniemi Korpi eli nykyinen Korvenkylä Koskelankylä (liitettiin Ouluun vuonna 1938) Kurkela (liitettiin Ouluun vuonna 1924) Laanila (liitettiin Ouluun vuonna 1938) Lapinkangas Maikkula Madekoski Myllyoja (liitettiin Ouluun vuonna 1961) Oulunsuu Oulunlahti (Kiviniemen kylään kuulunut osa-alue, joka määriteltiin Tilastokeskuksen tilastolliseksi taajamaksi) Parkkisenkangas (liitettiin Ouluun vuonna 1938) Pikkarala Pyykösjärvi (liitettiin Ouluun vuonna 1938) Sanginjoki (Sankijoki) Sanginsuu Toppila (liitettiin Ouluun vuonna 1916) Tuira (liitettiin Ouluun vuonna 1892)
Kunnassa syntyneitä tai vaikuttaneita Bjarne Bützow, metsäneuvosKuka kukin on 1954, s. 84. Viitattu 15.5.2022. Matti Fält, jääkäri ja puuseppä Matti Hoikka, poliitikko Yrjö Kallinen, poliitikko ja kansanvalistaja Aino Kassinen, selvänäkijä Yrjö Koivukari, toimittaja, kirjailija ja opettaja Juhana Kokko, kirjailija ja opettaja Ilmari Mustonen, diplomi-insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos Matti Herman Palomaa, kemian tutkija Erkki Raappana, jääkärikenraalimajuri Hilja Riipinen, kansanedustaja August Rytkönen, kansanedustaja Yrjö Saarela, painija Antti Tauriainen, professori Tauno Tönning, rakennusyrittäjä Martti Viitanen, poliitikko ja maaherra Olavi Voittonen, Oulujoen pitkäaikainen pappi
Lähteet
Aiheesta muualla Ylen Elävä arkisto: Oulu – Suomen suurin kaupunki
Luokka:Oulun historia *