Hjalmar (Jalmari) Fredrik Meurman (19. heinäkuuta 1870 Liuksialan kartano, Kangasala – 3. helmikuuta 1946 Kangasala) oli suomalainen agronomi, kunnallisneuvos ja kansanedustaja. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899Kunnallisneuvos J. Meurman 60-vuotias, Aamulehti, 19.07.1930, nro 190, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 19.07.2025Päivästä päivään. 60 v. täyttää tänään..., Helsingin Sanomat, 19.07.1930, nro 190, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 19.07.2025
Jalmari Meurmanin vanhemmat olivat kunnallisneuvos Agathon Meurman ja Aline Fredrika Tallqvist. Hän pääsi ylioppilaaksi 1889 Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta, suoritti Helsingin yliopistossa teologisen alkututkinnon 1890 ja valmistui agronomiksi Mustialasta 1896. Meurman teki opintomatkan Tanskaan 1905.
Meurman hoiti vuodesta 1896 alkaen isänsä, kunnallisneuvos Agathon Meurmanin omistamaa Liuksialan kartanoa, joka sitten siirtyi vuonna 1900 oston kautta hänen haltuunsa. Hän omisti kartanon vuoteen 1938 saakka.
Meurman oli Kangasalan kunnanvaltuuston jäsenenä useita vuosia, joista osan valtuuston puheenjohtajana, lisäksi hän toimi muun muassa kunnan tilintarkastajana ja holhouslautakunnan puheenjohtajana. Hän sai kunnallisneuvoksen arvon vuonna 1916. Meurman oli eduskunnan jäsenenä 1919. Lisäksi hän kuului useisiin maatalousalan järjestöihin, kuten Maataloustuottajain Keskusliiton liittoneuvostoon ja Hämeen läänin maanviljelysseuran johtokuntaan. Hän oli Kangasalan kirkkovaltuuston jäsenenä koko sen olemassaolon ajan, kirkonisännöitsijänä, virkatalolautakunnan puheenjohtajana sekä jäsenenä lähes kaikissa seurakunnan asioita käsittelemään asetetuissa komiteoissa. Meurman toimi myös Kangasalan vapaapalokunnan päällikkönä. Meurman harrasti hevosjalostusta ja toimi vt. hevoshoidonneuvojana 1898−1904 sekä kuului vuonna 1907 hevoshoidon edistämistä suunnittelemaan asetettuun komiteaan. Meurman oli 1901−1911 Liuksialaan perustetun karjanhoitokoulun johtajana. Hän toimi Pohjois-Hämeen Hippoksen puheenjohtajana, Hämeen läänin hevosystäväin puheenjohtajana ja oli jäsenenä useissa maatalousasioita pohtineissa komiteoissa.
Meurman perusti 1920-luvun alussa Liuksialaan yksityismuseon, johon kerättiin Liuksialan kartanosta ja lähiseuduilta maa- ja kotitaloudessa käytettyjä esineitä. Hän rakennutti 1930 Liuksialan alueella sijainneen Kangasalan ensimmäisen kirkon paikalle vanhaan kirkkotyyliin kappelin. Meurman kuului Hämeen museon johtokuntaan sekä Hämeen Heimoliiton johtokuntaan.
Jalmari Meurman oli naimisissa vuodesta 1902 Anna Adéle Löfin kanssa.
Lähteet
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot Luokka:Kangasalan kaupunginvaltuutetut Luokka:Pirkanmaan vaalipiiri Luokka:Vuonna 1870 syntyneet Luokka:Vuonna 1946 kuolleet