Kokura () on Japanin entinen kaupunki ja nykyinen Kita-Kyūshūn kaupungin osa. Se sijaitsee Fukuokan prefektuurissa Kyūshūn saaren pohjoisosassa. Se on historiallisesti tärkeä linnanaluskaupunki, liikenteen solmukohta ja teollisuuskeskus, joka muodostaa Kita-Kyūshūn keskustan. Kokura sai kaupunkioikeudet vuonna 1900, ja vuonna 1963 se liitettiin yhteen neljän muun kaupungin kanssa Kita-Kyūshūn suurkaupungiksi. Sen entinen alue jakautuu nykyään Kokura Kita-kun ja Kokura Minami-kun suuralueisiin.
Ennen lakkauttamistaan Kokurassa oli 313 086 asukasta (vuonna 1963), ja sen pinta-ala oli 208,32 neliökilometriä.
Maantiede Kokura sijaitsee Kyūshūn saaren pohjoisosassa Murasakijoen suistoalueella. Kaupunkia ympäröivät Kikun niemimaan, Nukin ja Fukuchin siirroslohkovuoret. Fukuchivuori ja Hiraodain ylänköalue tunnetaan karstimaistaan, ja ne kuuluvatkin Kita-Kyūshūn puolikansallispuistoon..
Historia Kokura sijaitsee strategisella paikalla Kyūshūn ja Honshūn toisistaan erottavan Kanmoninsalmen etelärannalla. Se kehittyi linnanaluskaupunkina Sengoku-kaudelta lähtien, mutta voimakkaammin vasta 1600-luvun alun Sekigaharan taistelun jälkeen. Edo-kaudella 1600–1800-luvuilla se oli Kokuran daimiokunnan keskus, jota hallitsi ensin Hosokawa Tadaoki ja sittemmin 1630-luvulta Ogasawara-klaani. Tadaoki rakennutti Kokuran linnan vanhemman linnan jäänteiden paikalle Murasakijoen länsirannalle. Sen ympärille rakennettiin sotilasluokan ja kauppiasväestön asumuksia. Kaupungin kukoistuskautta oli 1700-luvun alku, jolloin sen asukasluku oli kasvanut 18 000:een, ja siellä oli 2 800 kaupunkitaloa. 1730-luvun nälänhädän ja talousmuutosten myötä kaupunki kuitenkin vähitellen taantui, ja sen väkiluku kääntyi laskuun. Edo-kaudella Kokura tunnettiin etenkin Kokura-ori-kankaan valmistuksesta.
Meiji-restauraation yhteydessä vuonna 1866 Kokura joutui Chōshūn daimiokunnan joukkojen hyökkäyksen ja miehityksen kohteeksi: kokuralaiset polttivat oman linnansa, ja suuri osa kauppiasväestöstä pakeni kaupungista. Meiji-restauraation jälkeen Kokura toimi lyhytikäisen Kokuran prefektuurin pääkaupunkina, ja sinne sijoitettiin keisarillisen Japanin armeijan Saikaidōn varuskunta. Kokura alkoikin kehittyä varuskunta- ja teollisuuskaupunkina. Kaupunkioikeudet osana Japanin uutta kunnallishallintoa Kokura sai vuonna 1900. 1900-luvun alkupuolella kaupungin kehitys hidastui, mutta vuonna 1933 sinne siirrettiin Tokiosta armeijan arsenaali, ja kaupungin asema aseteollisuuden keskuksena voimistui jälleen.
Kokuraa vastaan suunniteltiin atomipommihyökkäystä 9. elokuuta 1945. Kaupungin yllä vallinneen huonon säätilan vuoksi kohteeksi valikoitiin lopulta Nagasaki. Koska Kokuran kaupunki oli atomihyökkäyksen kohteeksi valittuna, sitä vastaan oli ehdottomasti kielletty tekemästä pommituksia konventionaalisin asein. Tästä syystä kaupunki säilyi sodan loppuun vaurioitumatta toisessa maailmansodassa. Syy atomimaaliksi valikoitumiseen oli ollut siellä sijaitseva ase- ja ammustarviketeollisuus.
Sodan jälkeen Kokura jatkoi kasvuaan Kita-Kyūshūn alueen talouden, kulttuurin ja matkailun keskuksena. Vuonna 1963 Kokura yhdistyi neljän muun kaupungin eli Mojin, Tobatan, Yahatan ja Wakamatsun kanssa uudeksi Kita-Kyūshūn kaupungiksi. Aluksi se muodosti Kokuran suuralueen, mutta vuonna 1974 tämä alue jaettiin kahteen osaan, Kokura Kita-kun (’Kokuran pohjoinen suuralue’) ja Kokura Minami-kun (’Kokuran eteläinen suuralue’) alueisiin.
Liikenne Kokura on yksi Kyūshūn saaren liikenteen solmukohdista. Kokuran asemaa palvelevat San’yō Shinkansen -suurnopeusjunalinja sekä Kagoshima- ja Nippō-päälinjat. Entisen kaupungin alueella liikennöi myös Kita-Kyūshūn monorail. Keskeisimpiä tieyhteyksiä ovat valtatie 3, valtatie 10, Kyūshū-moottoritie ja Kita-Kyūshū-moottoritie. Kita-Kyūshūn lentoasema, joka avattiin vuonna 2006 tekosaarelle, sijaitsee osin Kokura Minami-kun suuralueella.
Kaupunkikuva ja rakennukset Erityisesti Kokura Kita-kun suuralue on vilkasta keskusta-aluetta, joka muodostaa nykyisen Kita-Kyūshūn kaupungin ytimen. Alueella on liiketoimintaa, kuten ostoskatuja, tavarataloja ja tukkukauppaa, ja hallintorakennuksia, kuten Kita-Kyūshūn kaupungintalo. Sinne on sijoittunut myös sanomalehti- ja mediataloja sekä kulttuuri-instituutioita. Kanmoninsalmen rannikolla on logistiikkaa ja teollisuutta, kuten metalli-, kone-, kemian-, keramiikka- ja paperiteollisuutta. Huomattavimmat tehtaat on rakennettu täyttömaalle. Kokura Minami-kun suuralue on sen sijaan pääosin asuin- ja virkistysaluetta. Laajoja, aiemmin rakentamattomia alueita on otettu siellä asuinkäyttöön. Siellä sijaitsee myös Kita-Kyūshūn yliopisto.
Kokuran entisen kaupunkialueen nähtävyyksiä ovat Kokuran linnan raunioiden lisäksi muun muassa Itōzu no morin puisto, Gion-festivaalistaan tunnettu Yasaka-jinjan šintolainen pyhäkkö ja luonnonkauniit vuoristoalueet.
Lähteet
Luokka:Kita-Kyūshū Luokka:Fukuokan prefektuurin entiset kunnat