Voimaosakeyhtiö SF on suomalainen yritys ja ydinvoimayhtiö Fennovoiman pääomistaja. Vuonna 2006 perustettu yhtiö omistaa 97 % Fennovoimasta. Sen omistavat yritykset toimivat energia-alalla, teollisuudessa ja elintarvikealalla.Voimaosakeyhtiö SF . Fennovoima. Viitattu 19.8.2014. Voimaosakeyhtiö SF:n katsotaan olevan mankala-periaatteen mukainen yhtiö, missä osingonjaon asemesta omistajat hyötyvät yhtiöstä halvoin ostohinnoin.

Historia

Uuden ydinvoimalan rakentamiseksi vuonna 2006 perustetun Fennovoiman omistivat aluksi saksalainen energiakonserni E.ON (34 %) ja Voimaosakeyhtiö SF (66 %). Eduskunta vahvisti periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta kesällä 2010. Valtioneuvoston periaatepäätös Fennovoima Oy:n hankkeesta . Työ- ja elinkeinoministriö, 15.4.2014. Viitattu 19.8.2014. Vuoden 2010 lopussa Voimaosakeyhtiö SF:n alle oli ryhmittynyt yhteensä 69 yritystä. Mukana oli tässä vaiheessa sekä kunnallisia sähköyhtiötä että monia teollisuuden ja kaupan alan yrityksiä.Voimaosakeyhtiö SF:lle 6 uutta osakasta . Voimaosakeyhtiö SF, 2012. Viitattu 19.8.2014. Fennovoima valitsi vuonna 2011 laitoksen sijoituspaikaksi Pyhäjoen.Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle . Voimaosakeyhtiö SF, 2011. Viitattu 19.8.2014.

Vuonna 2012 Voimaosakeyhtiö SF:stä irtautui useita yrityksiä, muun muassa S-ryhmä ja Atria. Fennovoiman omistukseen muutoksia uuden vaiheen myötä . 29.8.2012. Viitattu 4.9.2012Fennovoima etenee laitossopimuksen allekirjoitusta kohti. 14.11.2013. Viitattu 27.03.2014. Toinen pääomistaja E.ON päätti luopua osuudestaan Fennovoimasta lokakuussa 2012. Vuoden 2013 alussa Voimaosakeyhtiö SF päätti ostaa E.ONin 34 prosentin osuuden Fennovoimasta, jolloin siitä tuli Fennovoiman ainoa omistaja.Voimaosakeyhtiö SF osti E.ONin osuuden Fennovoimasta . Voimaosakeyhtiö SF, 15.2.2013. Viitattu 19.8.2014. Vuonna 2013 Voimaosakeyhtiöstä SF:stä irtautui edelleen 15 yritystä, muun muassa Oy AGA Ab, Boliden, Componenta Oyj sekä Finnfoam Oy.Fennovoima etenee kohti laitostoimitussopimuksen allekirjoitusta . Voimaosakeyhtiö SF, 14.11.2013. Viitattu 19.8.2014.

Laitoksen toimittajaksi valittiin joulukuussa 2013 Venäjän valtion alainen korporaatio Rosatom. Rosatom paikkasi samalla Fennovoimasta irtautuneiden suomalaisyritysten ja E.ONin jättämää aukkoa voimalan rahoituksessa ostamalla 34 prosentin osuuden Fennovoimasta Voimaosakeyhtiö SF:ltä. Fennovoima ja Rusatom Overseas laitostoimitussopimukseen . Voimaosakeyhtiö SF, 21.12.2013. Viitattu 19.8.2014. Vuoden 2014 alussa Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj luopui hankkeesta. Kesko Oyj:n omistama Kestra päätti vetäytyä hankkeesta vuonna 2014, jolloin Fennovoiman suomalaisomistus putosi alle 50 prosenttiin.Kestra Kiinteistöpalvelut Oy ei osallistu Fennovoima-hankkeen jatkorahoitukseen . Kesko Oyj, 27.3.2014. Viitattu 19.8.2014.Kestran lähtö Fennovoimalle suuri yllätys. Yle, 27.3.2014. Viitattu 19.8.2014. Voimaosakeyhtiö SF vei rahoituskiistan välimiesmenettelyyn, sillä se halusi selvittää, onko Keskolla oikeus vetäytyä Fennovoiman ydinvoimalan rahoittamisesta.. Välimiesoikeus päätti kiistan Kestra Kiinteistöpalvelut Oy:n hyväksi vuonna 2017.

Vuonna 2015 Voimaosakeyhtiön osakkaiksi liittyivät Fortum Oyj:n omistama Fortum Power and Heat Holding Oy ja SRV Yhtiöt Oyj:n omistama SRV Voima Oy ja Outokumpu Oyj nosti omistusosuuttaan.

Koska Rosatomin ydinreaktori ei ollut mukana vuoden 2010 periaatepäätöksessä, jätti Fennovoima hakemuksen periaatepäätöksen täydentämisestä maaliskuussa 2014. Kesäkuussa 2014 Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseasin talousjohtaja Vjatseslav Ivanov arvioi ydinvoimahankkeen kustannusten nousevan aiemmin arvioidusta 4-6 miljardista eurosta 6-7 miljardiin euroon.Fennovoiman ydinvoimalasta kirjavia hinta-arvioita. Kaleva, 18.6.2014. Viitattu 19.8.2014.

Organisaatio

Johto

Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja on Matti Suurnäkki ja sen hallituksen puheenjohtaja on Timo Honkanen, varapuheenjohtaja on Henri Hätönen ja hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Marko Haapala, Risto Kantola, Jarmo Kurikka, Mikael Lemström, Tony Lindström, Andreas Rasmus ja Jukka Toivonen.

Omistajat

Vuonna 2022 yhtiössä on kahdeksantoista osakasta:

Fortum Power and Heat Holding Oy Hanhikiven Sähkönmyynti Oy Pyhäjoen kunta Andament Group Oy E. Helaakoski Oy SCG Specialist Contractors’ Group Oy Huoltovoima Oy Kaakon Energia Oy Imatran Seudun Sähkö Oy Parikkalan Valo Oy Katternö Kärnkraft Oy Ab Oy Herrfors Ab Koillis-Satakunnan Sähkö Oy Kruunupyyn Sähkölaitos Oy Lammaisten Energia Oy Naantalin Energia Oy Pietarsaaren Energia Oy Uudenkaarlepyyn Voimalaitos Oy Valkeakosken Energia Oy Vetelin Energia Oy Nor-Maali Oy Lahti Energia Oy Majakka Voima Oy MP Konserni Oy Valio Oy Outokumpu Oyj Pohjois-Suomen Voima Oy Haukiputaan Sähköosuuskunta Keminmaan Energia Oy Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Raahen Energia Oy Rantakairan Sähkö Oy Tornion Energia Oy Rauman Energia Oy Rautaruukki Oyj: (SSAB:n suomalainen tytäryhtiö) SF Kaukolämpövoima Oy Haapajärven Lämpö Oy Jämsän Aluelämpö Oy Lapuan Energia Oy Lempäälän Lämpö Oy SRV Voima Oy Suomen Voima Oy Haminan Energia Oy Keravan Energia Oy Kokemäen Sähkö Oy KSS Energia Oy Köyliön-Säkylän Sähkö Nivos Energia Oy Nurmijärven Sähkö Oy Paneliankosken Voima Oy Porvoon Energia Oy Sallila Energia Oy Vatajankosken Sähkö Oy VSV-Energiapalvelu Oy Oy Turku Energia Ab Vantaan Energia Oy Voimajunkkarit Oy Alajärven Sähkö Oy Jylhän Sähköosuuskunta Kuoreveden Sähkö Oy Lehtimäen Sähkö Oy Seinäjoen Energia Oy Äänekosken Energia Oy Yrittäjien Voima Oy Havator Oy TEK Kiinteistöt Oy Enersense International Oy

Yrityksen johto

Toimitusjohtajat: 2007-2012 Pekka Ottavainen 2014-2015 Elina Engman 2015-2021 Jussi Lehto 2022- Matti Suurnäkki

Hallituksen puheenjohtajat: 2012-2014 Antti Koskelainen, Outokumpu Oyj, johtaja. 2014-2018 Pertti Laukkanen, Vantaan Energia Oy, toim.joht. 2019-2017 Timo Honkanen, Turku Energia Oy, toim.joht.

Lähteet

Aiheesta muualla Voimaosakeyhtiön kotisivut

Luokka:Suomalaiset energiayhtiöt Luokka:Fennovoima