Gustaf Fredrik von Rosen (6. elokuuta 1688 Tallinna – 17. kesäkuuta Tukholma 1769) oli ruotsalainen sotilas ja Suomen viimeinen ruotsalainen kenraalikuvernööri. Hän oli hattupuolueen jäsen, vuodesta 1739 valtaneuvos. Suomen kenraalikuvernööriksi hänet nimitettiin vuonna 1747, ja hän vahvisti puolustusta ja talouselämää ja valvoi Suomen luotettavuutta Thomas Pacchaleniuksen ja Johan Wijkmanin valtiopetosjuttujen vuoksi.
Hän ei osannut suomea, oli luonteeltaan epäluuloinen ja keskittyi yksityiskohtiin. Näistä syistä johtuen hän ei tehtävässään päässyt koskaan kunnon väleihin paikallisen väestön kanssa, mutta oli tärkeänä vaikuttajana kun päätöksiä katovuosien varalle rakennettavista pitäjänmakasiineista tehtiin.
Kenraalikuvernöörin virka lakkautettiin ja hän palasi vuonna 1754 Ruotsiin. Sen jälkeen hän toimi Pommerin sodassa ylipäällikkönä vuosina 1757–1758. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 640
Hänen poikansa oli Turun ja Porin läänin maaherrana toiminut valtaneuvos Fredrik Ulrik von Rosen.
Lähteet
Kirjallisuutta E. W. Juvelius, G. F. von Rosenin määrääminen Suomen kenraalikuvernööriksi, 1921
Aiheesta muualla Kenraalikuvernööri von Rosenin arvoitus Svensk biografisk handlexikon: Gustaf Fredrik von Rosen, krigare (1688-1769
Luokka:Ruotsalaiset upseerit Luokka:Ruotsalaiset poliitikot Luokka:Suomen kenraalikuvernöörit Luokka:Valtaneuvokset Luokka:Vuonna 1688 syntyneet Luokka:Vuonna 1769 kuolleet