Uudenmaan rykmentti () oli Suomen puolustusvoimien ruotsinkielinen yhtymä, joka perustettiin sisällissodan päätyttyä ja lakkautettiin talvisodan alettua.
Historia Uudenmaan rykmentin luomisen taustalla oli keväällä 1918 päättyneessä Suomen sisällissodassa taistelleita valkoisen armeijan yksiköitä. 3. jääkärirykmentti oli valkoisten itäarmeijan 2. jääkäriprikaatiin kuuluva joukko-osasto. Rykmentti koottiin Savonlinnassa. Sen komentajina olivat jääkärimajuri Armas Ståhlberg (siirrettiin Karjalan 3. rykmentiin), jääkärimajuri Karl Mandelin (24. maaliskuuta 1918 alkaen).
Sisällissodan päätyttyä 2. divisioonaan liitetty rykmentti oli Lipolan ja Laatokan välillä Itä-Kannaksella. Sen nimi muutettiin kesäkuun alussa 1918 siten, että järjestysnumero siirrettiin nimen loppuun eli Jääkärirykmentti 3:ksiSuomen puolustuslaitos 1918-1939 s.142. Se nimettiin 23. elokuuta uudelleen Savon Jääkärirykmentti N:o 3:ksiSuomen puolustuslaitos 1918-1939 s.143.
15. maaliskuuta 1919 annetulla käskyllä joukko-osaston nimeksi tuli Uudenmaan rykmentti. Rykmentti nähtiin Ruotsinvallanaikaisen Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin perinteen jatkajana. Perustetun Uudenmaan rykmentin esikunta sijaitsi Terijoella, I pataljoona Raivolassa, II pataljoona Jalkalassa ja III pataljoona Kellomäessä.Suomen puolustuslaitos 1918-1939 s. 144-145 Rykmentti siirrettiin joulukuussa annetulla määräyksellä HaminaanSuomen puolustuslaitos 1918-1939 s. 154-155 ja edelleen tammikuussa 1921 HelsinkiinSuomen puolustuslaitos 1918-1939 s. 162. Uudenmaan rykmentti palveli aina talvisotaan saakka Helsingissä. Se lakkautettiin 13. kesäkuuta 1940, jolloin siitä, jalkaväkirykmenteistä 9 ja 10 sekä polkupyöräpataljoonasta ja pienemmistä erikoisjoukoista muodostettiin välirauhan ajan 13. prikaati.Suomen Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet s. 244-247
Vuonna 1928 tapahtui uudelleenjärjestelyitä. Tällöin pataljoonain luku supistettiin kahteen ja lisäksi perustettiin kaksikielinen aliupseerikoulu. I pataljoona oli suomenkielinen ja II pataljoona ruotsinkielinen. Kesällä 1932 200 rykmentin sotilasta komentajansa eversti Hanellin johdolla oli mukana Mäntsälän kesäkapinan selvittelyssä.
Vuonna 1932 Suomen puolustuslaitoksessa siirryttiin aluejärjestelmään. Sen seurauksena Uudenmaan Prikaatista tuli vuonna 1934 täysin ruotsinkielinen joukko-osasto.
Talvisota ja lakkauttaminen Uudenmaan rykmentti palveli aina talvisotaan saakka Helsingissä. Sen nuorimmasta saapumiserästä muodostettiin Santahaminassa JR 61:n III pataljoona.
Komentajat
everstiluutnantti Karl Mandelin 1918-1925 eversti Edvard Hanell 1925-1933 eversti Gunnar Heinrichs 1933-1936 eversti Runar Lilius 1936-1939
Joulukuussa 1967 paljastettiin Suomenlinnassa Uudenmaan Rykmentin muistolaatta. Rykmentistä tuli sotien jälkeen Uudenmaan Prikaatin perinnejoukko-osasto.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suomen puolustusvoimien rykmentit Luokka:Suomenruotsalaisuus Luokka:Terijoen historia Luokka:Haminan historia Luokka:Helsinki 1900-luvulla