Velipuolikuu on suomalainen vuosina 1983–1984 valmistunut Yleisradion tuottama sketsiviihdesarja. Sarjaan valmistui yhteensä 14 normaalia jaksoa ja yksi erikoisjakso nimeltään "Raw War", joka osallistui vuoden 1984 Montreux’n Kultainen ruusu -televisiokilpailuun.Annala 2006, s. 110.
Sarjan suunnittelu Kesällä 1982 Yle TV1:n ohjaaja Kari Kyrönseppä oli katsomassa Ryhmäteatterin kesäteatterinäytelmää "Impi vaarassa" Suomenlinnassa, muttei juuri innostunut näkemästään. Kyrönseppä kuitenkin kiinnitti huomiota sivuroolissa olevaan Pirkka-Pekka Peteliukseen, joka touhusi omiaan varsinaisen juonen ohessa.
Kyrönseppä oli kotvan pohtinut Yle TV1:lle uudenlaista viihdesarjaa ja tiedusteli Peteliuksen halukkuutta lähteä sarjan tekoon mukaan. Petelius on muistellut jälkeenpäin, että se oli "ihan häkellyttävä tarjous". Kaksikko alkoi tavata toisiaan ja alkoivat kehittää ohjelmaideaa. Lopulta päätettiin televisiosarjan muodoksi sketsisarja. Siihen suunniteltiin sekuntikellontarkka ohjelmarunko, jonka sisään laadittiin erilliset osiot, jotka olivat tunteiden dramaturgia, hulvattomat hauskeet, verbaali hauskuus ja parodia. Kyrönseppä rekrytoi Peteliuksen lisäksi käsikirjoittajien tiimiin täydennykseksi Heimo Holopaisen ja Kari Heiskasen.
Tekijät eivät miettineet sarjalle ensisijaista kohderyhmää. Kyrönsepän mukaan sarjan alettua yhdeksi avainjoukoksi katsojakunnassa muodostuivat koululaiset. Hänen mukaan ”jos ne puhuvat maanantaina välitunnilla innoissaan sarjasta, niin sitten ollaan oikeassa suunnassa.”.Annala 2006, s. 112.
Sarjan näyttelijät Ryhmäteatterissa näytellyt Kari Heiskanen päätyi Velipuolikuuhun, kun Pirkka-Pekka Petelius oli itse tiedustellut häntä sarjan tekoon. Sarjaan sopivia naisnäyttelijöitä oli alkuun vaikea löytää, kunnes mukaan saatiin Eeva Litmanen. Esko Hukkasesta saatiin pääparille Heiskaselle ja Peteliukselle tasapainoittava vanhemman sukupolven näyttelijä. Hukkasen jäljittelevä arkikulaatio toi Velipuolikuuhun sen kaipaaman lisämausteen. Muut sarjan näyttelijät olivat Pirjo Bergström (jaksot 1–4), Seija Kareinen (jaksosta 5 eteenpäin), Robin Relander ja vielä tuolloin näyttelijän uraa vasta aloitteleva näyttelijä Erkki Saarelan poika Niko Saarela.
Vastaanotto Petelius muistelee, että kuuden ensimmäisen jakson jälkeen saatu palaute oli ”pelkkää haukkumista”. Helsingin Sanomien kriitikko Jukka Kajava arvosteli ohjelmaan useasti ensiesitysaikaan. Muun muassa sarjan ensimmäisen jakson ensiesityspäivänä julkaistussa artikkelissa Kajava kirjoitti, että "Velipuolikuu ei häikäise ensitulemisellaan". Kyrönsepän mukaan sketsit eivät niinkään herättäneet ärtymystä, vaan yleistä kohellusta pidettiin mauttomana. Kyrönseppä sai jopa tappouhkauksen erään kunnan nimismieheltä. Peteliuksen mukaan katsojien ja kriitikoiden suhtautuminen muuttui kuuden ensimmäisen jakson jälkeen yllättäen jaksojen toistuvan rakenteen tultua tutuksi.Annala 2006, s. 114.
Sarjan suosion myötä samat käsikirjoittajat tekivät jatkosarjan Mutapainin ystävät, joka erottui Velipuolikuusta siten, että se sisälsi enemmän mustaa huumoria viljeleviä sketsejä.Annala 2006, s. 119.
Erikoisjakso Raw War Velipuolikuuhun tehtiin erikoisjakso nimeltä Raw War (tunnetaan myös nimellä The Military Might of Independent Finland meets the Enemy). Jakso osallistui vuonna 1984 Montreux’n Kultainen ruusu -televisiokilpailuun. Yle TV1:n Viihdetoimituksen silloisen ohjelmapäällikkö Heikki Seppälän arvion mukaan tuomaristoon vetosi ohjelmassa se, että "siinä oli ajatusta, eikä se ollut pelkkää ajankäyttöä" ja lisäksi "ohjelma oli onnistuttu tekemään niin, että viihdyttävyyttä ei tapettu-".
Erikoisjakso parodioi sotaa ja Suomen armeijaa: "Pienestä vahingonlaukauksesta kasvaa mekkala, jonka seurauksena Suomesta kasvaa maailman valta ja kielestämme tehdään maailmankieli". Jaksossa puhutaan pääosin englannin kielellä, mutta muutamissa kohtauksissa puhutaan myös suomea.
Esitysajat Sarja esitettiin ensimmäisen kerran vuosina 1983–1984. 11. joulukuuta 1984 esitettiin Isovelipuolikuu-niminen koosteohjelma, joka sisälsi sarjan valikoituja sketsejä ja musiikkiesityksiä. Yle Tallennemyynti julkaisi siitä vuonna 1999 kirjastotallenteen.
Esityspäivämäärät Jakso Ensiesitys1. 24.9.1983 2. 08.10.1983 3. 22.10.19834. 05.11.19835. 19.11.19836. 03.12.19837. 14.01.19848. 28.01.19849. 25.02.198410. 10.03.198411. 24.03.198412. 07.04.198413. 21.04.198414. 19.05.198415. 02.06.1984Isovelipuolikuu 11.12.1984
Uusinnat Sarja esitettiin uusintana ensimmäisen kerran kesällä 1986. Ensimmäisellä uusintakerralla ohjaaja Kari Kyrönsepän päätöksellä ei esitetty sarjan ensimmäistä osaa, koska hän koki sen alun pitäenkin huonona. Toisen kerran sarja esitettiin uusintana kesä-elokuussa 1994, jolloin sarjasta esitettiin 11 jaksoa. Tällä esityskerralla ei esitetty muun muassa ensimmäistä ja toista osaa. Kolmas uusinta sarjasta esitettiin vuonna 2003, jolloin sarjan sketsejä oli koostettu Kyrönsepän tekemään yhdeksään koostejaksoon. Kyrönsepän mukaan koostejaksoihin ei sisällytetty sketsejä, jotka eivät alun pitäenkään toimineet. Sarja esitettiin uusintana Yle TV1:llä kesällä 2026. Sarjaa on esitetty uusintana myös Yle TV2:lla.
Vuoden 2003 uusintajaksojen esityspäivät Jakso Esityspäivämäärä1. 10.10.20032. 24.10.20033. 31.10.20034. 07.11.20035. 14.11.20036. 21.11.20037. 28.11.20038. 5.12.20039. 12.12.2003
Sarjan sketsit Velipuolikuun sketsit yhdistivät absurdin huumorin turvalliseen perinneviihteeseen. Tekijät pyrkivät ja pääsivät eroon suomalaisen sketsiperinteen helmasynnistä, alleviivaavasta huumorin selittelystä. Sarja erottui muista sen aikaisista sketsisarjoista siten, että sketsit olivat usein lyhyitä ja erilaisia, kun taas muissa sarjoissa ne olivat yleensä liian pitkiä.
Alkuvitsi pienoiskuva|Jokaisen jakson alussa on useimmiten Pirkka-Pekka Peteliuksen esittämä juonto, jossa hän esittää alkuvitsin. Kuvakaappaus 13. jaksosta, jossa vitsin aihe liittyy ruotsalaiseen, jonka palomiehet löysivät roihuavasta sängystä. Jokaisen jakson alussa on useimmiten Pirkka-Pekka Peteliuksen esittämä juonto, jossa hän kertoo alkuvitsin.
Balle Ramstedts Pannkaka-show Balle Ramstedt on ruotsinkielinen pelle-esiintyjä, joka kertoilee erilaisia puujalkavitsejä ja haastattelee vieraita. Sketsit loppuvat lähinnä vieraan nöyryyttämiseen esimerkiksi piikillä takapuoleen tökkimällä tai heittämällä kakku naamaan. Petelius kertoo hahmon syntyneen riikinruotsalaisesta hokemasta ”God fredagafton mina damer och herrar.”.Annala 2006, s. 116.
Eestiläiset televisiomainokset Virolaisia televisiomainoksia parodioivissa sketseissä Kari Heiskanen puhuu "itse keksittyä" viron kieltä, jossa mainostaa muun muassa Raivola-rysäpöksyjä.
Fakiiri Kronblom 1960-luvun lastenohjelmassa Sirkus Papukaija esiintyneestä Fakiiri Kronblomia parodioiva, monologia sisältävä sketsi. Taikatemppu, josta Kronblom koettaa taikoa taskustaan punaisen neilikan, ei onnistu millään. Sketsissä Kronblom hokee alkuperäisessäkin Sirkus Papukaija -ohjelmassa tunnettua hokemaa Suolaa, suolaa, enempi suolaa useaan otteeseen.
Fylli-täti Fylli-täti on parodia Kylli Kosken pitämistä satuohjelmista. Fylli piirtelee fläppitaululle tussilla, ja kertoilee samalla kaksimielistä tarinaa.Annala 2006, s. 124.
Kaikkitietävä autonkorjaaja Toni Piirainen Toni Piirainen on autonkorjaaja, jonka erikoispiirteenä on kaiken maailman asioiden tietäminen. Hän on toiminut autonkorjaajan töiden lisäksi eduskuntatalon talonmiehenä. Kyseiset sketsit olivat ensimmäisiä Kari Heiskasen kirjoittamia sketsejä.Annala 2006, s. 117.
Monitoimimies Ilpo Ilpo on hidasälyinen ja korkealla äänellä puhuva monitoimimies, joka ei aina ole ihan tilanteen tasalla. Sarjan aikana Ilpo nähdään mm. pölynimurikauppiaana, portsarina, kokkina ja näyttelijänä.
Pontsan perhe Ensimmäisessä Pontsan perhe-sketsissä perhe ollaan viettämässä kahvihetkeä, kunnes perheen pojan Arvin vaimo pyytää miestään viemään laskiämpärin ulos mennessään. Kommunikointi tuottaa ongelmia kahvipöydässä. Keskustelun lopuksi vaimo päättää viedä ämpärin itse ulos. Toisessa sketsissä selvitetään tilannetta, jossa Arvi on sekaantunut eläimeen, potsiin eli porsaaseen. Samoja asioita harrastanee Arvin isäkin, joka koettaa puolustella poikansa harrastusta.
Pääsiäishanukas pienoiskuva|Pirkka-Pekka Petelius valmistamassa muinaissuomalaista pääsiäisajan perinneruokaa pääsiäishanukasta. Taikinan alla Kari Heiskanen. Sketsissä näytetään, miten muinaissuomalainen pääsiäisenä syötävä perinneruoka valmistetaan.Annala 2006, s. 113.
Petelius ja Heiskanen saivat idean sketsin tekoon sarjan kuvausten lounastauolla. He päättivät valmistuttaa ”helvetinmoisen” taikinan, jonka sisään leivotaan ihminen. Heiskanen teki kuvauksissa kaikkensa saadakseen Peteliuksen nauramaan. Hän hetkuili hanuna vielä taikinan allakin, jotta Peteliuksen pokka pettäisi. Petelius on kertonut, että ruokalajin nimi juontui Ryhmäteatterin viljellystä sanaleikistä. Heiskanen on todennut, että kyseinen sketsi on ollut hänen uransa näkyvin, selkein ja hienoin teos.
Muita sarjan sketsejä Billy Parabellumin haastattelu ("Hirveetä kattoo") Erilaiset mäkihyppytyylit Fratellin veljekset Johannes Virolainen ja Veikko Vennamo Juha Mieto Kuitunen ja Piippo Kiinteistömyyjä Mikä Venytin (MTV:n kuuluttaja Mika Jenytinistä tehty parodia) Mummot Partiolaiset Papualaisooppera Pummi työelämässä Pölynimurikauppias Rippikoulussa Suomalaiset saunojat Suuri suomalainen Tietoiskut Todella pieleen mennyt nukketeatteriesitys Vitsejä kertovat tanssijat (parodia Ilkamat -ohjelmasta)
Sarjan musiikki Sarjan jokaisessa jaksossa esitettiin Pirkka-Pekka Peteliuksen laulamana 1920- ja 1930-luvun haitarijatsisävelmiä, joihin Pedro Hietanen oli tehnyt uudet sovitukset. Jokaisen jakson (lukuun ottamatta Raw War -erikoisohjelmaa) lopputekstien aikaan esitettiin kappale Muistan sua Elaine, joka muodostui Velipuolikuun tunnussävelmäksi.
Sarjan kappaleet Jakso Musiikkiesityksen nimi Esittäjät & esiintyjät musiikkiesityksessä1. Tico tico Pirkka-Pekka Petelius2. Varkain vattupensaiden taa Pirkka-Pekka Petelius & Pirjo Bergström3. Tahiti Pirkka-Pekka Petelius (mukana myös Eeva Litmanen, Kari Heiskanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen)4. Mustalainen soittaa Pirkka-Pekka Petelius5. Murtunut elämä Pirkka-Pekka Petelius (mukana myös Eeva Litmanen, Kari Heiskanen ja Seija Kareinen)6. Danakil Pirkka-Pekka Petelius (mukana myös Eeva Litmanen, Kari Heiskanen, Robin Relander ja Seija Kareinen)7. Isabell Pirkka-Pekka Petelius (mukana myös Eeva Litmanen)8. Niilin rannalla Pirkka-Pekka Petelius (mukana myös Robin Relander ja Seija Kareinen)9. Missä yösi vietitkään Pirkka-Pekka Petelius (mukana myös Seija Kareinen)10.Kolme iloa Pirkka-Pekka Petelius (mukana myös Kari Heiskanen ja Robin Relander)11.Bulu, bulu, bulu Pirkka-Pekka Petelius (mukana myös Eeva Litmanen ja Seija Kareinen)12.Siperia Pirkka-Pekka Petelius (mukana myös Eeva Litmanen, Kari Heiskanen ja Seija Kareinen)13.Abessinia Pirkka-Pekka Petelius (mukana myös Robin Relander ja Seija Kareinen)14.Yö AltaillaMuistan sua Elaine Pirkka-Pekka Petelius (mukana myös Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Seija Kareinen ja Robin Relander)Pirkka-Pekka Petelius, Eeva Litmanen, Seija Kareinen, Robin Relander (mukana myös Kari Heiskanen)
Julkaisut Vuonna 2003 Pan Vision julkaisi Velipuolikuu-sarjan alkuperäiset jaksot DVD:nä ja kahtena VHS-kasettina.
Vuonna 2014 Docendo-kustantamo julkaisi sarjaan liittyvän kirjan Velipuolikuun vetovoima – Pääsiäishanukkaan valmistus ja muita sketsiohjeita, jonka on kirjoittanut sarjan ohjaaja Kyrönseppä. Kirja sisältää muun muassa sarjan sketsien käsikirjoituksia ja sarjan tekijöiden kommentteja.
Velipuolikuu on ollut vuodesta 2020 lähtien osana suoratoistopalvelu Yle Areenan valikoimaa.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Yle Areena: Velipuolikuu
Luokka:1980-luvun suomalaiset sketsisarjat Luokka:Yle TV1:n televisio-ohjelmat