200px|thumb|"Jo näkyvi Pohjan portit, paistavi pahat veräjät, kivikummut kuumottavi..." Pohjola (viroksi Põhjala) on itämerensuomalaisissa mytologiassa ja kalevalaisessa runoudessa esiintyvä paikka tai maa, joka sijaitsee pohjoisessa. Yleensä Pohjola on pahan tai vihollisen roolissa. Pohjolaa hallitsee Pohjan akka tai Pohjolan emäntä, eräältä nimeltään Louhi.
Kalevalaisen taruston Pohjolaan on ilmeisesti kasautunut käsityksiä pohjois-Suomesta ja Lapista. Toisaalta Lappi erottuu Kalevalassa eri paikaksi kuin Pohjola. Pohjolalla on myös täysin myyttinen yhteytensä, jossa se on käsitetty pahan alkulähteeksi, ikikylmäksi paikaksi jossain kaukana pohjoisessa. Pohjolasta ovat monissa käsityksissä peräisin taudit ja pakkanen.
Pohjolassa oli kalevalaisen runouden mukaan Pohjan-Akan lisäksi muiden muassa Pohjolan isäntä, Pohjan poikia, kuvankauniita Pohjolan tyttäriä. Siellä oli myös vihamielisiä noitia ja loitsijoita ja erilaisia hirviöitä. Pohjolaa lähestyvä näki jo kaukaa kuumottavat eli hohtavat kivikummut ja Pohjolan portit, "pahat veräjät". Pohjolaan matkaavan edessä saattoi olla esteitä ja vartijoita, kuten aita tai muuri, joka ylettyi alhaalla maaemään ja ylhäällä yläisiin taivosiin, tulinen railo, jolle ei näkynyt loppua, tai jättiläiskäärme.
Kivikumpujen kuumotusta ja paistavia Pohjolan portteja on arveltu muun muassa pohjanpaloksi eli pohjoistaivaalla näkyviksi revontulikaariksi. Pohjolassa oli myös suuri kartano, jossa juotiin, juhlittiin ja tapeltiin, kuten skandinaavien Valhallassa ikään. Kartano kuvataan mittasuhteiltaan suunnattomaksi. Pohjola kykeni varustamaan sotapursia, jotka kantoivat suuria sotajoukkoja.
thumb|200px| Pohjola on inspiroinut jälkimaailmaa. Pohjola-vakuutusyhtiön entisen pääkonttorin julkisivussa erilaiset olennot ympäröivät jykevää Pohjolan porttia.
Suomen kansalliseepoksessa Kalevalassa Pohjolasta ryöstettiin Sampo. Laajemmin kalevalaisessa runoudessa Pohjolan ja Sammon yhteydestä on löydettävissä myös toisenlaisia tulkintoja. Eräässä niistä Pohjola sijaitsi Pohjantähden alla, ja Sampo oli Maailmanpylväs, joka kannatteli itsensä ympäri pyörivää taivaankantta. Siitä Sammon toisintonimi Kirjokansi, sekä jauhava toiminta. Maailmanpylvään huippuna oli Pohjantähti. Sammon juuret, jotka Kalevalassa pitivät Sampoa kiinni kivisessä mäessä ja Louhen hallinnassa, pitivat ehkä alun perin maailmanpylvään tukevasti pystyssä. Sampo tarkoittaa erään tulkinnan mukaan sammasta eli pylvästä.
Pohjolassa käydään myös kosimassa Pohjolan tyttäriä. Kalevalassa Pohjolan kosioretkille lähtevät Seppo Ilmarinen, seikkailija Lemminkäinen ja tietäjä Väinämöinen. Pohjan Akka vaatii kosijoilta ihmetekoja, muun muassa Sammon takomisen, kyisen pellon kyntämisen, Hiiden vauhkon hevosen valjastamisen, suomuhauin pyydystämisen, Hiiden hirven kiinnihiihtämisen ja Tuonelan joutsenen ampumisen. Lopulta, kun kosija saa neidon, häitä, suuria juominkeja ja syöminkejä, vietetään Pohjolan suuressa tuvassa.
100px|thumb|left|Pohjantähti ja pohjanpalo on kuvattu Utsjoen vaakunaan
Paikannusyrityksiä
Matti Klinge esitti vuonna 1983 teoksessaan Muinaisuutemme merivallat teorian, jonka mukaan sekä Pohjola että Kalevala olisivat olleet muinaisia merellisiä valtakuntia, joista Väinölä olisi ulottunut Baltiasta Turun seudulle saakka, kun taas Pohjola olisi käsittänyt Ruotsin keskeiset osat Mälarenin ympärillä sekä lisäksi Ahvenanmaan, Vakka-Suomen ja Satakunnan. Näistä Väinölä, virolais-suomalainen merivaltio, olisi kukistunut Pohjolan eli pääasiassa ruotsalaisten mutta myös tanskalaisten sotatoimien seurauksena 1200-luvulla.
Pentti Pajunen yritti Helsingin Sanomissa vuonna 1960 julkaisemassaan kirjoitussarjassa jäljittää Kalevalassa mainittuja paikkoja muun muassa vanhojen nykyisinkin käytössä olevien paikannimien avulla. Hänen mukaansa Pohjolaksi nimitettyjä paikkoja on ollut useitakin. Monissa runoissa se tarkoittaisi Karjaan Läppträsk etin rannalla sijainnutta rautakautista asutuskeskusta. Tähän viittaa muun muassa lähellä sijaitsevan Pohjanpitäjänlahden ja entisen Pohjan kunnan nimi. Runoissa mainittu Raivopyörä taas tarkoittaisi Raaseporin linnoitusta. Sitä vastoin Sammon ryöstöstä kertovien runojen Pohjola olisikin hänen mukaansa Konstantinopoli, jonne Niemenjoen varrella asuneiden kantasuomalaiset olisivat 300-luvulla tehneet ryöstöretken kulkemalla veneillään jokia pitkin Mustallemerelle. Käsityksen Konstantinopolista Kalevalan Pohjolana omaksui myöhemmin myös Paavo Haavikko runossaan Kaksikymmentä ja yksi. Hänen mukaansa Sampo olisi varjagien retkiin osallistuneiden suomalaisten vuoden 1100 aikoihin Bysantista ryöstämä rahanlyöntikone.. Tähän käsitykseen pohjautuu myös hänen käsikirjoittamansa televisiosarja Rauta-aika. Tulkinta ei kuitenkaan ole saanut laajempaa kannatusta.
Lähteet E. N. Setälä: Sammon arvoitus (1932)
Viitteet
Luokka:Kalevala Luokka:Suomalaisen mytologian paikat ja olotilat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit