Lapinlahti (aik. ) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2.
pienoiskuva|Lapinlahden rautatieasemapienoiskuva|Lapinlahden kirkko kevätauringossa
Halosten taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, jonka vuoksi kunta on ottanut teemakseen taiteen ja kirkonkylällä onkin jopa kymmeniä erilaisia taidekohteita. Suomen ensimmäinen taidevalimo, Halosen taidevalimo, toimi Lapinlahdella. Halosen taidevalimossa valettiin muun muassa Kolmen sepän patsas ja Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas. Halosen taidevalimon perinteitä jatkaa kaksi taidevalimoa Lapinlahdella. Lisäksi paikkakunnalla toimii Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio.
Varpaisjärvi liittyi Lapinlahden kuntaan vuoden 2011 alussa.
Historia Lapinlahden kunnan alueet kuuluivat 1700–1800-luvuilla Iisalmen emäpitäjään. Vesireitti Onkivettä pitkin oli tärkein kulkureitti, ensimmäinen kärritie valmistui 1780-luvulla. Oma pitäjänsä Lapinlahdesta tuli vuonna 1874.
1700-luvun lopulla syntyi vähitellen luterilaisen kirkon sisäinen seuraliike, herännäisyys eli körttiläisyys. Sen johtoon nousi lapinlahtelainen Paavo Ruotsalainen. Rehellisyys, ahkeruus, lukutaito ja maallistenkin asioiden hoitaminen kunnolla olivat herännäisten tärkeitä arvoja, mikä vaikutti kunnan oloihin.
Lapinlahden rukoushuone valmistui vuonna 1843, ja sen jäätyä pieneksi rakennettiin oikea kirkko joka vihittiin 1880.
Toisen maailmansodan jälkeen Lapinlahdelle sijoitettiin lähinnä salmilaisia ja suistamolaisia evakkoja. Asutustiloja muodostettiin noin 160. Tämän vuoksi Lapinlahdella on iso ortodoksivähemmistö ja Lapinlahden keskustaajamassa sijaitsee Kaikkien Pyhien kirkko, joka on rakennettu vuonna 1959 ja Alapitkän tsasouna, joka on rakennettu 1952.
Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa toteutettiin vuoden 2011 alussa, jolloin Varpaisjärvi liitettiin Lapinlahden kuntaan.
Maantiede Miltei koko kunnan läpi etelästä pohjoiseen ulottuu Iisalmen reittiin kuuluva Onkivesi. Kuntakeskus sijaitsee järven itärannalla rautatien ja valtatie 5:n varrella. Järven länsirannalla sijaitsee korkea Väisälänmäki, Pohjois-Savon kansallismaisema. Myös kunnan itäosat ovat selvästi keskiosia korkeampaa mäkimaastoa. Lapinlahti sijaitsee 58 kilometrin päässä Kuopiosta ja 24 kilometrin päässä Iisalmesta. Lapinlahdella on oma karting-rata, joka sijaitsee Humpilla.
Lapinlahden naapurikuntia ovat Iisalmi, Kuopio, Rautavaara, Siilinjärvi ja Sonkajärvi. Entisiä naapurikuntia ovat Iisalmeen liitetty Iisalmen maalaiskunta sekä Kuopioon liitetyt Maaninka ja Nilsiä.
Lapinlahden kunnassa on kaikkiaan 229 järveä. Suurimmat niistä ovat Onkivesi, Syväri ja Sälevä.
Lapinlahden alueella kokonaan tai osoittain sijaitsevia Natura-alueita ovat Älänne, Pieni Mustanselän metsä, Hirvisuo, Hukkasuo, Hangassuo-Karjalaisenmäki, Kuikkasuo ja Suurisuo sekä Kanervaharjun metsä.
Aluerakenne Kylät Alapitkä, Heinäaho, Horsmanmäki, Humppi, Jonsa, Juminen, Karsanlahti, Karvasalmi, Kivistö, Kiukonmäki, Korpijärvi, Lahdenperä, Lappetelä, Luhi, Lukkarila, Martikkala, Mäkikylä, Mäntylahti, Nerkoo, Ollikkala, Pajujärvi, Paloinen, Petäys, Pienimäki, Pitkämäki, Puoliväli, Pällikäs, Taipale, Tölvä, Väisälänmäki
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Lapinlahdella oli 9 692 asukasta, joista 5 033 asui taajamissa, 4 586 haja-asutusalueilla ja 73:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lapinlahden taajama-aste on 52,3 %. Lapinlahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Lapinlahden kirkonkylä 3 565 2 Varpaisjärven kirkonkylä 1 118 3 Alapitkä 350
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Väestö Väestönkehitys nykyisten rajojen mukaan Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Väestönkehitys Lapinlahdella Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnan väkiluku kunkin tilastovuoden aluejaolla. Vuosi Väkiluku Huomautuksia 1960 10 203 1970 8 431 1980 7 679 1990 8 070 1995 8 070 2000 7 822 2001 7 759 2002 7 657 2003 7 623 2005 7 513 2010 7 507 2011 10 386 Varpaisjärvi liittyi Lapinlahteen. 2015 9 982 2020 9 358
Väestön ikäjakauma Seuraavassa taulukossa on esitetty alle 15-vuotiaiden, 15–64-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuudet väestöstä. Käytetty aluejako on 1.1.2022. tilanteen mukainen. Vuosi 0–14-vuotaat 15–64-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet 1990 20,5 % 62,8 % 16,6 % 1995 20,0 % 61,4 % 18,6 % 2000 18,0 % 62,9 % 19,1 % 2005 16,6 % 62,9 % 20,5 % 2010 16,4 % 62,6 % 21,0 % 2015 15,8 % 59,5 % 24,6 % 2020 14,8 % 56,7 % 28,5 % Lähde: Tilastokeskus.
Hallinto ja politiikka Lapinlahden kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2023 Henri Ruotsalainen. Kunnanvaltuusto valitsi hänet tehtävään toukokuussa 2023. Hänen edeltäjänsä oli Janne Airaksinen joka toimi kunnanjohtajana vuosina 2017–2023.
Kunnanvaltuusto
Lapinlahden kunnanvaltuustossa on 31 paikkaa. Paikat jakaantuvat kuntavaalien 2025 jälkeen seuraavasti<ref name="KV" /: Keskusta 14 paikkaa Perussuomalaiset 4 paikkaa Kristillisdemokraatit 3 paikkaa Vasemmistoliitto 2 paikkaa SDP 3 paikkaa Kokoomus 2 paikkaa Vihreä liitto 1 paikka Meidän Lapinlahti 2 paikkaa
Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii kaudella 2025–2027 Anne Kumpusalo-Vauhkonen. Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii kaudella 2025–2027 Kari Virranta.
Talous ja elinkeinot Lapinlahden kunnan alueella toimii Lapinlahden ja Varpaisjärven Yrittäjät, jotka ovat Savon Yrittäjien paikallisyhdistyksiä.Lapinlahden Yrittäjät ry Varpaisjärven Yrittäjät ry Lapinlahden merkittävin yksittäinen työllistäjä on Valion tehdas. Muita merkittäviä työllistäjiä ovat Mellano, Lametal, Virtasen Autokori, Fine-Pine ja Lameco LHT.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Osuuskunta ItäMaito, rautakauppa Rauta-Asema JP Oy ja Lapinlahden Vesi Oy.
Elinkeinorakenne vuonna 2015 Alkutuotanto 19,1 % Jalostus 25,2 % Palvelut 54,5 % Muut 1,2 %
Palvelut ja koulutus Lapinlahdella perusopetusta annetaan Alapitkän, Matin ja Liisan, Nerkoon, Paloisten ja Varpaisjärven kouluissa. Toisen asteen yleissivistävää opetusta antaa Lapinlahden lukio ja kuvataidelukio. Portaanpään kristillinen opisto tarjoaa joitain ammatillisia koulutuksia (esimerkiksi Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto) ja mahdollisuuden lukion suorittamiseen (Portaanpään lukio).
Kulttuuri Nähtävyydet Alapitkän kirkko Alapitkän tsasouna Lapinlahden evankelis-luterilainen puukirkko Lapinlahden ortodoksinen kirkko Portaanpää ja lähiruokaravintola Maansuola Suomen Asutusmuseo, Alapitkä Taidekatu, Lapinlahden keskustaa kiertävä reitti, jonka varrella sijaitsevat Lapinlahden tärkeimmät taidenähtävyydet Taidemuseo Eemil Taidevalimo Varpaisjärven kirkko Väisälänmäki Väärnin Pappila
Tapahtumat Lapinlahdella on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Lapinlahdella kolme kertaa: 1924, 1929 Portaanpäässä sekä 1977.
Muita tunnettuja tapahtumia: Varpaisjärven Toukotaika Savo Games, yleisurheilun eliittikisat Lapinlahden juusto- ja viinijuhlat AikaTaika, syksyisin yhden päivän järjestettävä ympäri kirkonkylää pidettävien taidetapahtumien kokonaisuus Varpaisjärven Maalaismarkkinat Lapinlahden musiikkileiri Kansainvälinen Pasimusic-festivaali Varpaisjärven Yömaraton
Ruokakulttuuri 1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Lapinlahden perinneruoiksi valittiin naurishuttu ja potattihuttu, jotka ovat veteen keitettyjä puuroja.
Uskonto Vuden 2025 alussa Lapinlahden ev.lut seurakunnat yhdistyivät Lapinlahden-Varpaisjärven seurakunnaksi.
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lapinlahdella oli seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Lapinlahden seurakunta Varpaisjärven seurakunta Nämä seurakunnat kuuluvat Ylä-Savon seurakuntayhtymään.
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Lapinlahdella toimii Lapinlahden helluntaiseurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lapinlahden alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.
Liikunta ja urheilu Urheiluseuroja Lapinlahden Luistin -89 (jääkiekko) Lapinlahden Veto (yleisurheilu) Lapa-95 (jalkapallo) SBL (salibandy) NeNu (pesäpallo)
Kuuluisia entisiä tai nykyisiä lapinlahtelaisia Juhani Aho, kirjailija Arseni, Kuopion ja Karjalan metropoliitta Raoul Brummert, virkamies ja professori, syntyi Lapinlahdella Antero Byman, iskelmäsanoittaja ja -säveltäjä Sari Essayah, kilpakävelijä ja poliitikko Halosten taiteilijasuku: Anna Halonen, Antti Halonen, Arttu Halonen, Eemil Halonen, Heikki Halonen, Kalle Halonen ja Pekka Halonen Heikki Kauppinen (Kauppis-Heikki), kirjailija Paavo Kortekangas, Kuopion ja Tampereen hiippakuntien piispa Ilmari Kurki-Suonio, professori, syntyi Lapinlahdella Pasi Lyytikäinen, säveltäjä Liina Lång (Miina Äkkijyrkkä), taiteilija, syntyi Lapinlahdella Ilpo Martikainen, insinööri, yrittäjä ja Genelec Oy:n perustaja Jarkka Rissanen, muusikko Paavo Ruotsalainen, herännäisjohtaja, syntyi Lapinlahdella Marco Sneck, muusikko
Katso myös Luettelo Lapinlahden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä Lappalaiset – lappalaiset-nimityksen historia ja vaikutus paikannimistöihin.
Lähteet
Aiheesta muualla
Lapinlahden kunnan kotisivut Tilastokeskus – Lapinlahden avainluvut Lapinlahtelaisen Jari Tikkasen ylläpitämä Lapinlahti-aiheinen sivusto Taidemuseo Eemil Väärnin Pappila kotisivut Ateljee Galleria-Cafe Luova Puu
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit