pienoiskuva|Arkkitehti Albert NybergSuomen insinöörejä ja arkkitehteja 1948. STS:n ja TFiF:n julkaisema matrikkeli, s.351 pienoiskuva|Harjun paarihuone; Vallila, Helsinki, 1923. pienoiskuva|Asuintalo Luotsikatu 6; Katajanokka, Helsinki, 1905. Albert Alexander Nyberg (18. lokakuuta 1877, Helsinki – 3. lokakuuta 1952) oli suomalainen diplomiarkkitehti. Hän opiskeli Helsingin ruotsalaisessa normaalilyseossa ja siirtyi 1896 Polyteknilliseen opistoon, josta valmistui arkkitehdiksi 1900. Nyberg toimi harjoittelijana 1896–1899 professori Gustaf Nyströmin ja arkkitehti Waldemar Aspelinin arkkitehtitoimistoissa sekä teki opintomatkoja Saksaan, Itävaltaan, Sveitsiin, Italiaan, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.Suomen insinöörejä ja arkkitehtejä 1948. Suomalaisten teknikkojen seura ja Tekniska föreningen i Finland 1948.
Nybergillä oli oma arkkitehtitoimisto Helsingissä vuodesta 1901. Vuosina 1908–1911 hän työskenteli arkkitehtina ja sihteerinä rakennettaessa Helsinkiin kunnallisia asuntoja työläisille. Helsingin teollisuuskoulussa hän opetti virkaa tekevänä lehtorina 1914–1916. Sodan aikana 1942 hän oli Viipurissa valtiovarainministeriön sotavahinkojen arviointilautakunnan puheenjohtajana ja 1942–1943 samoissa tehtävissä Hangossa sekä 1943 sotavahinkojen arviomiehenä Ilomantsissa ja Lieksassa sekä sotavahinkoyhdistyksen arviomiehenä 1944–1945. Nybergillä oli monia luottamustoimia ja hän oli muun muassa arkkitehtuurikilpailujen tuomarina.
Nyberg kirjoitti teoksen Malm begravningsplats och jordfästningskapell med därtill hörande anordningar för liktransporten (Helsinki 1923), joka julkaistiin myös suomeksi nimellä Malmin hautausmaa, hautauskappeli sekä niiden yhteydessä laitokset ruumiiden kuljettamista varten (Helsinki 1923).
Albert Nybergin töitä työläisasuntoja Hietaniemenkadulle kansakoulu Tehtaankadulle, Tehtaankatu 15–17, 1908 Kokos oy:n tehdasrakennus, nykyisin Teatterikorkeakoulun käytössä, 1912 Pasilan seurakuntatalo asuin- ja liiketalo, Iso Roobertinkatu 29–31, 1903 asuintalo, Linnankatu 7 Helsinki, 1904 asuin- ja liiketalo, Luotsikatu 6 Helsinki, 1905 asuin- ja liiketalo, Fredrikinkatu 29 Helsinki, 1907 asuintalo, Vuorimiehenkatu 23b Helsinki, 1907 Kungsgårdsskolanin koulurakennus 1910 Espoon Kurttila asuin- ja liiketalo, Korkeavuorenkatu 45, 1913 asuin- ja liiketalo, Iso Roobertinkatu 14, 1919 Harjun paarihuone, 1923 asuin- ja liiketalo, Lapinlahdenkatu 13 Helsinki, 1924 asuin- ja liiketalo, Mäkelänkatu 29 - Sturenkatu 30 Helsinki, 1926 Huopalahden kirkon korjaussuunnitelma (1928) asuin- ja liiketalo, Korkeavuorenkatu 10 Helsinki, 1930 asuin- ja liiketalo, Mäkelänkatu 31 - Somerontie 1 Helsinki, 1931 Huopalahden kirkon kellotapuli (1932) Hietaniemen hautausmaan uusi siunauskappeli, Hietaniemenkatu 20 Helsinki, 1933
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Vuonna 1877 syntyneet Luokka:Vuonna 1952 kuolleet