Mikael Piimänen (käytti myös etunimiä Mickel ja Mikkeli sekä sukunimeä Hartlin) (9. syyskuuta 1748 Turku – 27. joulukuuta 1820 Turku) oli merkittävä suomalainen kirkonrakentaja.
Piimäsen vanhemmat olivat kirkonrakentaja Antti Piimänen ja Anna Yrjöntytär. Piimänen lienee käynyt jonkin aikaa koulua, mutta ryhtyi sitten isänsä apulaiseksi. Piimäsen töille on tyypillistä esimerkiksi, että kellotapuli rakennettiin kirkon yhteyteen länsitorniksi.1700-luvun taidehistoria . Nikkemedia. Viitattu 5.1.2010. Palkaksi hän saattoi vaatia joka talosta ruiskapan, juuston ja kakun.Kirkonrakentamisen taito kulki isältä pojalle Rakennuslehti 29.11.2007. Viitattu 5.1.2010.
Piimäsen rakentamia kirkkoja ovat: Marttilan kirkko, 1765 isänsä kanssa Säkylän kirkko, 1776 isänsä kanssa, poika saattoi rakentamisen loppuun isänsä kuoltua. Tarvasjoen kirkko, 1779 Yläneen Pyhän Olavin kirkko, 1782 Pöytyän kirkko, 1792–1793 Iniön kirkko, 1800 Auran kirkko, 1804, suunnitelman laati Axel Almfeldt Tukholman yli-intendentinkonttorissa
Piimänen rakensi myös kellotorneja ja -tapuleita: Kosken Tl kirkko, kellotapuli 1777 Naantalin kirkko, kellotorni, suunnittelu C. F. Adelcrantz Askaisten kirkko, kellotapuli 1772–1779 Vårdön kirkko, kellotorni 1805 Paattisten kirkko, kellotapuli 1813
Piimäsen omaa barokkityylistä suunnitelmaa Naantalin kirkon tornin uusimiseksi ei hyväksytty Tukholman yli-intendentinkonttorissa.
Piimäsen ensimmäinen puoliso vuodesta 1770 oli Eva Brita Mellin (k. 1786) ja toinen vuodesta 1790 Kaisa Jaakontytär.
Valokuvia Mikael Piimäsen rakentamista kirkoista ja kellotapuleista
Lähteet Sivu 585.
Viitteet
Luokka:Suomalaiset kirkonrakentajat Luokka: Vuonna 1748 syntyneet Luokka: Vuonna 1820 kuolleet