Suomen hallinnollinen aluejako pohjautuu maakunta- ja kuntajakoon. Vuonna 2019 Suomessa on 19 maakuntaa ja 311 kuntaa. Tilasto- ja hallinnointitarpeita varten maakunnat on ryhmitelty seitsemän aluehallintoviraston toimialueiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten toimialueita on 15 kpl. Myös Suomen vaalipiirit joita on yhteensä 13, koostuvat maakuntien yhdistelmistä.

Yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö eli NUTS on Euroopan tilastovirasto Eurostatin alueluokitus. Suomi on jaettu viiteen NUTS-suuralueeseen.

Hallinnollisen aluejaon lisäksi Suomea on jaettu erilaisin perustein moniin muihinkin alueisiin. Tällaisia alueita ovat muun muassa Suomen maisemamaakunnat ja Suomen luonnontieteelliset maakunnat.

Aluejaon historiaa

150px|thumb|Historialliset maakunnat ja nykymaakunnat. Suomen läänit olivat 1600-luvulta vuoden 2009 loppuun saakka hallinnollisia alueita, joita johtavat lääninhallitukset toimivat valtion keskushallinnon toimeenpanoeliminä. Lääniä alempiasteisia valtion paikallishallintoalueita olivat kihlakunnat. Ne olivat muun muassa tuomarien ja henkikirjoittajien virkapiirejä.

Suomen historialliset maakunnat on Suomessa yleensä määritelty Ruotsin valtakunnan hallintoalueina myöhäiskeskiajalla olleiden linnaläänien mukaan. Toinen mahdollinen määrittelyperusta historiallisille maakunnille voivat olla kansanomaisina nimityksinä ja joskus myös historiallisia maakuntia vastaavina Suomen kansan ”heimoina” hahmottuvat kulttuurialueet. Historialliset maakunnat ovat Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

Vuonna 2010 perustettiin Aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Niihin siirtyi entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä.

Suomessa on tehty vuodesta 1934 lähtien ja varsinkin 2010-luvulla useita kuntaliitoksia. Kuntaliitoksen syinä ovat yleensä taloudelliset ja toiminnalliset, toisinaan myös aluepoliittiset syyt. Aiemmin kunnat ryhmiteltiin 70 seutukuntaan, mutta niistä on luovuttu virallisena aluejakona vuoden 2014 alussa.

Maakunnat

Suomessa on 19 maakuntaa, joista väkiluvultaan pienin on Ahvenanmaa (27 817 as.) ja suurin Uusimaa (1 429 202 as.). Maapinta-alaltaan pienin on myös Ahvenanmaa (1 552,57 km²), kun taas suurin on Lappi (92 664,60 km²). Väestötiheys on pienimillään 1,98 as./km² (Lappi), suurimmillaan se on 223 as./km² (Uusimaa).

Suomi on verraten harvaan asuttu maa, ja sen 5,4 miljoonaa asukasta keskittyvät pääosin maan etelä- ja keskiosiin.

Maakunta Maakunta-keskus Väki-luku() Ennuste2040<small>(2015) Maapinta-ala<small>(km²) Väestö-tiheys<small>(as./km²)() 15px Ahvenanmaa, Åland Maarianhamina 12px 34 441 15px Etelä-Karjala, Södra Karelen Lappeenranta 12px 125 143 15px Etelä-Pohjanmaa, Södra Österbotten Seinäjoki 12px 192 434 15px Etelä-Savo, Södra Savolax Mikkeli 12px 134 523 15px Kainuu, Kajanaland Kajaani 12px 68 369 15px Kanta-Häme, Egentliga Tavastland Hämeenlinna 12px 180 820 15px Keski-Pohjanmaa, Mellersta Österbotten Kokkola 12px 70 136 15px Keski-Suomi, Mellersta Finland Jyväskylä 12px 278 779 15px Kymenlaakso, Kymmenedalen Kouvola 12px 167 196 15px Lappi, Lappland Rovaniemi 12px 175 166 15px Pirkanmaa, Birkaland Tampere 12px 560 813 15px Pohjanmaa, Österbotten Vaasa 12px 194 996 15px Pohjois-Karjala, Norra Karelen Joensuu 12px 159 730 15px Pohjois-Pohjanmaa, Norra Österbotten Oulu 12px 440 989 15px Pohjois-Savo, Norra Savolax Kuopio 12px 247 688 15px Päijät-Häme, Päijänne-Tavastland Lahti 12px 202 677 15px Satakunta, Satakunda Pori 12px 213 894 15px Uusimaa, Nyland Helsinki 12px 1 913 682 15px Varsinais-Suomi, Egentliga Finland Turku 12px 500 015

Suomen kunnat

Vuonna 2019 Suomessa on 311 kuntaa. Kuntia jaetaan myös vielä tarkempiin osiin eli taajamiin sekä kunnanosiin, kaupunginosiin tai kyliin. Saman kunnan alueella voi olla käytössä useampia postinumeroita, Luettelo Suomen postinumeroista kunnittain.

Aluehallintovirastojen toimialueet

Suomen lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueellisella tasolla hoitavat aluehallintovirastot. Jokaisella aluehallintovirastolla on tietty toimialue, joka käsittää yhden tai useamman maakunnan. right|280px aluehallintovirastotoimialueen muodostavat maakunnat pää-toimipaikka muutoimipaikka väkiluku toimialueella(1.1.2010) Etelä-Suomen aluehallintovirastoEtelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa Hämeenlinna Helsinki, Kouvola 2 209 677 Itä-Suomen aluehallintovirastoEtelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo Mikkeli Kuopio, Joensuu 569 840 Lapin aluehallintovirastoLappi Rovaniemi 183 775 Lounais-Suomen aluehallintovirastoSatakunta, Varsinais-Suomi Turku Pori 690 400 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoEtelä-Pohjanmaa, Keski-PohjanmaaMinisteri Kiviniemen lausuma Valtiovarainministeriö, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa Vaasa Tampere, Jyväskylä 1 199 142 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoKainuu, Pohjois-Pohjanmaa Oulu 471 774 Ahvenanmaan valtionvirastoAhvenanmaa Maarianhamina 27 732

Kirkollishallinto Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on yhdeksän hiippakuntaa: Turku, Tampere, Oulu, Mikkeli, Porvoo, Kuopio, Lapua, Helsinki ja Espoo. Hiippakunnat on jaettu alueellisesti rovastikuntiin, joihin kuuluu 3–13 seurakuntaa. Yhteensä Suomessa on 412 evankelis-luterilaista seurakuntaa.

Suomen ortodoksinen kirkko on jakaantunut Helsingin (8 seurakuntaa), Karjalan (11 seurakuntaa) ja Oulun (5 seurakuntaa) hiippakuntiin. Katolisella kirkolla on koko Suomen kattava Helsingin hiippakunta, joka on jakaantunut seitsemään seurakuntaan.

Maantieteelliset aluejaot Hallinnollisen aluejaon lisäksi Suomea on jaettu toiminnallisin tai historiallisin perustein monenlaisiin alueisiin, kuten Pääkaupunkiseutu tai Järvi-Suomi. Tällaisia ovat myös Suomen maisemamaakunnat, jotka määriteltiin arvokkaiden maisema-alueiden etsimiseksi ja arvottamiseksi.

Hydrologinen jako perustuu eri jokien valuma-alueisiin ja vesireitteihin. Koska valuma-alueet eivät noudata valtioiden rajoja, monista valuma-alueista osa on Suomen ulkopuolella. Luonnonmaantieteellinen jako perustuu eri kasvien esiintymis- tai menestymisalueisiin (Suomen luonnontieteelliset maakunnat).

Aluepoliittisia aluejakoja on Suomessa kuten muuallakin eri aikoina tehty eri perustein. Viime aikoina etenkin paikkatietomenetelmien kehittyminen on mahdollistanut alueellisessa suunnittelussa ja kehittämisessä siirtymisen kuntapohjaisista aluejaoista tarkempiin, esimerkiksi tilastollisiin ruutuaineistoihin perustuviin luokituksiin.

Lähteet

Viitteet

*