Ulosotto on ulosottoviranomaisen suorittama laiminlyödyn velvoitteen pakkotäytäntöönpano.
Ulosotto Suomessa Ulosotto tarkoittaa joko ulosmittausta eli rahamääräisen velvoitteen täytäntöönpanoa, irtaimen esineen tai kiinteistön luovutustuomion pakkotäytäntöönpanoa, hallinnan palauttamista esimerkiksi häädön yhteydessä taikka teetto-, kielto- ja sietämistuomioiden täytäntöönpano. Myös lapsen huoltoon tai tapaamisoikeuteen liittyvän päätöksen toteuttaminen on yksi ulosoton muoto.Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen Lakimiesyhdistys 1994–1999, , osa IV palstat 775–778.
Suomessa tehdään vuosittain noin 2–3 miljoonaa yksityishenkilöä, yritystä, tai julkisyhteisöä koskevaa ulosottohakemusta, joilla yritetään periä yhteensä miljardien eurojen arvosta saatavia. Ulosottoviranomaisena toimii Suomessa valtakunnallinen Ulosottolaitos, jonka alueellisia täytäntöönpanoyksiköitä johtaa kihlakunnanvouti. Ulosoton velalliset ovat pääsääntöisesti luonnollisia henkilöitä, joista palkansaajat muodostavat suurimman osan.
Ellei velallisella ole rahaa, voidaan häneltä ulosmitata muuta omaisuutta. Omaisuus myydään joko julkisella pakkohuutokaupalla tai muulla tavalla. Saadut rahat käytetään velkojen maksuun. Velallinen saa maksuhäiriömerkinnän, jos hänen varat ja tulonsa ovat niin pienet, ettei ulosmittausta voida suorittaa. Myös yli 17 kuukauden pituinen ulosotto viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana ja ulosoton välttämiseksi tehty maksusuunnitelma johtavat maksuhäiriömerkintään.
Ulosoton hakija on tyypillisesti institutionaalinen velkoja, useimmiten julkisyhteisö. Velkojat odottavat tavallisesti passiivisena, mihin tulokseen ulosottomiehen toimet johtavat. Yksityisoikeudellisen velvoitteen täytäntöönpano ulosmittauksella edellyttää Suomessa tuomioistuimen tuomiota, mutta julkisoikeudellinen saatava, kuten vero, voidaan ulosmitata ilman maksuvelvollisuuden juridista vahvistamista.
Ulosoton tilastoja
Vuoden 2024 aikana 586 576 velallisella oli ulosotossa jossakin vaiheessa vuotta vireillä asioita. Näistä 531 276 oli luonnollisia henkilöitä ja 55 300 oikeushenkilöitä. Keskimäärin ulosottovelallisia oli vuoden aikana 257 676, joista noin 90 prosenttia oli luonnollisia henkilöitä ja noin 10 prosenttia oikeushenkilöitä.
Ulosottovelalliset ansiotulojen mukaan vuonna 2024 Velallisen tulodesiili Velallisten lkm Ulosottovelkojen kokonaissaldo, euroa Perinnässä olevat asiat lkm Yhteensä 466 785 5 797 548 357 1 789 188 I (vähävaraisin 10 %) 96 631 457 457 786 186 783 II 76 308 547 396 872 192 940 III 46 269 580 829 372 196 636 IV 40 641 505 993 273 188 027 V 41 452 572 699 498 205 408 VI 40 780 623 631 348 213 212 VII 38 099 709 396 787 198 334 VIII 32 812 602 032 626 169 637 IX 26 806 555 396 747 137 246 X (varakkain 10 %) 21 485 566 023 109 96 219 Tuntematon 5 502 76 690 938 4 746
Taulukossa ulosottovelalliset ovat velallisia, joilla on tilastovuoden viimeisenä päivänä vireilläolevia ulosottoasioita tai joiden ulosottoasioiden vireilläolo on päättynyt tilastovuoden aikana.
Ulosoton kulut
Velallinen ei joudu maksamaan palkan ulosmittauksessa muita Ulosottolaitokselle maksettavia ulosottomaksuja kuin kahtena ensimmäisenä vuotena perittävät taulukkomaksut. Muita ulosottomaksuja ovat velallisen maksama myyntimaksu, velkojan maksamat käsittelymaksu ja tilitysmaksu sekä täytäntöönpanomaksu ja valvonnan myöhästymismaksu. Vuonna 2024 ulosottomaksut (90,6 miljoonaa euroa) vastasivat 79:ää prosenttia Ulosottolaitoksen toimintamenoista.
Ulosotossa ei ole varsinaista korkoa, mutta velallinen maksaa ulosotossa lisäksi velkojalle lakisääteistä viivästyskorkoa.
Ulosotossa maksetaan ensin velkojalle kertynyt lakisääteinen viivästyskorko, sen jälkeen pääoma. Kun velka on maksettu kokonaan pois, maksatukseen tulevat perintä- ja oikeudenkäyntimaksujen korot, niiden jälkeen vielä varsinaiset perintä- ja oikeudenkäyntimaksut.
Ulosoton helpotukset
Velalliselle ulosotossa annettavia helpotuksia on kolmenlaisia:
Palkan ulosmittauksen aloittamista voidaan lykätä, jos velallinen on ollut ennen ulosmittausta pitkään työttömänä.
Jos velallisen maksukyky on olennaisesti heikentynyt, ulosottopidätys voidaan määrätä säännönmukaista pienemmäksi, jotta velalliselle itselleen jäisi enemmän varoja käyttöönsä.
Sen jälkeen, kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, velalliselle on annettava vapaakuukausia, jos: 1) ulosmittaus on toimitettu tulorajaulosmittauksena; 2) ulosmittaus on toimitettu jättämällä ulosmittaamatta kaksi kolmasosaa palkasta; 3) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai 4) keskeyttämiseen on erityinen syy. Vapaakuukausia annetaan 1–4 kpl.
Ulosoton suojaosuus Ulosoton suojaosuudella tarkoitetaan rahamäärää, joka on jätettävä velalliselle palkan ja muun toistuvaistulon ulosmittauksessa toimeentulon turvaamiseksi. Suojaosuus ei ole sama asia kuin palkasta ulosmittaamatta jätettävä määrä, sillä velalliselle jää suojaosuuden lisäksi aina vähintään tietty osuus palkasta sekä niin sanotut tulopohjaan kuulumattomat sosiaalietuudet, kuten lapsilisä ja asumistuki.
Ulosottovelan vanheneminen Ulosottovelka vanhenee 15 vuodessa ulosottotuomion antamisesta. Poikkeuksena yksityishenkilöltä saadut velat, jotka vanhenevat 25 vuodessa erääntymisestään tai 20 vuodessa ulosottotuomion antamisesta. Julkisoikeudelliset maksut vanhenevat kuitenkin lopullisesti jo viidessä vuodessa maksuunpano- tai maksun määräämisvuotta seuraavan vuoden alusta laskettuna. Velkojen vanheneminen edellyttää kuitenkin sitä että velallinen osaa pyytää itse velan vanhentuneeksi julistamista. Elatusapusaatavien vanhentumisesta on säädetty erikseen.
Ulosoton oikeussuojakeinot
Ulosoton muutoksenhakukeinoja ovat ulosottomiehen itseoikaisu ja ulosottovalitus käräjäoikeuteen sekä täytäntöönpanoriidaksi kutsuttu menettely.
Ulosottoviranomaisen lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä saa tehdä kantelun Ulosottolaitoksen keskushallinnolle. Kantelun ratkaisee valtakunnanvouti tai hänen määräämänsä johtava hallintovouti. Valtakunnanvoudin tai apulaisvaltakunnanvoudin toimista tehdyn kantelun ratkaisee oikeusministeriö.
Muita valituskanavia ovat ylimmät laillisuusvalvojat, eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri.
Yhtenä oikeusturvan takeena on myös viranomaismenettelyyn kuuluva vahingonkorvausvastuu. Julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon, jos tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.
Toimeentulotuki
Toimeentulotukihakemuksen laskelma tehdään tilille todellisuudessa tulleiden rahojen perusteella, siis ulosoton jälkeen, joten henkilölle saattaa syntyä oikeus toimeentulotukeen ulosoton vuoksi. Jos toimeentulotuen hakija lyhentää vapaaehtoisesti ulosotossa olevaa velkaansa, ulosoton maksu ei vähennä huomioitavan tulon määrää. Ulosottolaitoksen vahvistaman maksusuunnitelman mukainen maksu rinnastuu kuitenkin palkan ulosmittaukseen, eikä suoritusta voida silloin pitää tosiasiassa vapaaehtoisena. Ulosoton maksusuunnitelmassa on vahvistettu määrä, jonka hakija maksaa itse ulosottoon. Maksu vähennetään hakijan ulosotossa huomioon otettavista tuloista. Jos toimeentulotuen hakija saa pelkästään etuuksia, joita ei voida ulosmitata, esimerkiksi yleistä asumistukea ja lapsilisää, vahvistetun maksusuunnitelman mukaista maksua ei voida vähentää toimeentulotukihakemuksen laskelman tuloista.
Velkajärjestely
Jos velan määrä on suuri suhteessa maksukykyyn ja velat ovat olleet jo pitkään ulosotossa, velallinen voi hakea lakisääteistä yksityishenkilön velkajärjestelyä.
Velkaneuvonta
Talous- ja velkaneuvontaa saa valtion oikeusaputoimistoista. Neuvonta on maksutonta.
Katso myös Suojaosuus (ulosotto) Perintätoimisto Velkomustuomio
Lähteet
Aiheesta muualla Ulosotto Oikeusministeriö Ulosottokaari 15.6.2007/705 Finlex Findikaattori - Ulosottovelallisten lukumäärä 2005- Tilastokeskus ja valtioneuvoston kanslia
Luokka:Oikeuslaitos Luokka:Perintätoimi Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Maksukyvyttömyys