Töyhtömerimetso (Microcarbo coronatus) on lounaisafrikkalainen pienikokoinen merimetsolaji.
Koko ja ulkonäkö Linnun pituus on 50-55 cm, sen höyhenpuku on musta, otsalla on töyhtö, nokan ja silmän välissä on punertava paljas laikku ja silmä on punainen.
Esiintyminen Töyhtömerimetsot elävät Namibian ja lounaisen Etelä-Afrikan rannikolla ja saarilla. Maailman kokonaispopulaatio on 8 700 yksilöä ja pesimvä kanta 2 900 paria. Lajin kanta on pieni ja ihmistoiminnan aiheuttaman häiriön takia pesinnät epäonnistuvat usein. Etelänselkälokki (Larus dominicanus) ja pelikaani (Pelecanus onocrotalus) saalistavat sen pieniä poikasia ja munia, pelikaanit ja afrikanmerikarhut (Arctocephalus pusillus) toisinaan myös aikuisia lintuja. Se on enimmäkseen paikkalintu, vain vähäistä nuorten lintujen vaeltelua pohjoiseen tai itään esiintyy.
Elinympäristö Laji elää kylmien merivirtojen vallitsemilla saarilla ja rannikolla, eikä yleensä liiku merellä kymmentä kilometriä ulommaksi.
Lisääntyminen Töyhtömerimetsot asuvat yhdyskunnissa, joissa on neljästä sataanviiteenkymmeneen paria, usein muiden merilintujen seurassa. Pesä on rakennettu risuista, luista ja levistä ja se voi sijaita maassa, kalliolla, merimerkissä, puussa tai pensaassa. Naaras munii yhdestä viiteen munaa, tavallisesti kaksi tai kolme. Haudonta-aika on noin 23 päivää ja poikaset jättävät pesän 35 päivän ikäisinä.
Ravinto Töyhtömerimetso syö kaloja, äyriäisiä ja muita pieniä selkärangattomia.
Lähteet Avian Demography Unit Viitteet
Luokka:Merimetsot