Gatšiani () oli historiallinen kaupunki ja alue Ala-Iberiassa eli Kvemo Kartlissa nykyisen Georgian kaakkoisosassa. Sen tarkkaa sijaintia ja rajoja ei edelleenkään tunneta. Leonti Mrovelin ylöskirjaaman keskiaikaisen perinteen mukaan Gatšianin perusti myyttinen hallitsija Gatšios, Kartlosin poika. 900-luvun armenialainen historioitsija Ukhtanes Sebastialainen sijoittaa Gatšianin (Gadženaget) Georgialaisten tasangoksi kutsumalleen alueelle (Vrats dašt) ja pitää sitä entisen Tsurtavin kaupungin myöhempänä nimenä. 1700-luvun georgialainen oppinut prinssi Vakhušti sijoittaa Gatšianin vuorostaan Ktsia-joen oikealle rannalle.
Gatšiani oli yksi muinaisen Iberian (Georgian) ja Armenian välisistä suomaista ja vaihtoi isäntää useita kertoja historiansa aikana. Se kuului iberialaiseen Samšvilden herttuakuntaan 300–200-luvuilla eaa., mutta sen lounaisosa liitettiin armenialais-georgialaiseen Gogarenen ruhtinaskuntaan 300-luvulla. Myöhemmin se siirtyi lyhyeksi aikaa armenialaisen bagratididynastian haltuun vuosina 888 ja 914/918. Alueen myöhempi historia on käytännössä sama kuin Samšvilden ja Tbilisin lounaispuolisen alueen yleensä. Nykyisin Gatšiani on pääosin azerien asuttaman kylänä nimi Gardabanin piirikunnassa.
Lähteet
Luokka:Georgian historialliset maakunnat