Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola (6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi – 28. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori. 70-vuotias. Professori J. J. Mikkola, Helsingin Sanomat, 6.7.1936, nro 178, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 4.7.2026Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899

Ura Mikkolan vanhemmat olivat maanviljelijä Antti Erland Mikkola ja Johanna Mikkola. Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta 1886 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1889 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1893. Mikkola toimi venäjän kielen opettajana useissa eri helsinkiläisissä kouluissa 1891–1908. Hän toimi Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian dosenttina 1895–1900, ylimääräisenä professorina 1900–1921 sekä varsinaisena professorina 1921–1934. Mikkola oli myös Satakuntalaisen osakunnan inspehtorina 1904–1931.

Tieteellisen uransa Mikkola aloitti tutkimalla germaanilaista kielitiedettä. Siinä tarkoituksessa hän opiskeli jonkin aikaa muun muassa Uppsalassa sekä toimi ruotsinkielen opettajana Polyteknillisessä opistossa. Hän siirtyi kuitenkin pian slaavilaisen kielitieteen tutkimuksen alalle. Niinpä hän oli ensimmäinen suomalainen tiedemies, joka tieteellisessä ja opetustarkoituksessa oppi jo 1895 puolan- ja liettuankielet. Slaavilaista kielitiedettä hän opiskeli Moskovan, Kiovan ja Prahan yliopistoissa sekä tutki näitä kieliä lukuisilla opintomatkoilla, joita hän teki muun muassa slovintsien luo Itämeren etelärannikolle sekä Balkanin slaavilaisten maihin. Hänen pääteoksellaan Slaavilaisen alkukielen kieliopilla oli slaavilaisessa kielitieteessä suuri merkitys. Mikkola selvitti muun muassa Bulgarian kuninkaitten vanhinta historiaa vuoden 700 paikkeilta alkaen. Hän julkaisi myös tutkimuksen eräästä venäläisten keskiajalla Suomeen tekemästä ryöstöretkestä.

Mikkola oli 1918 Suomen hallituksen lähettämänä diplomaattisissa tehtävissä Bulgariassa ja Turkissa sekä Saksan Itämeren divisioonaa komentaneen Rüdiger von der Goltzin luona. Hän kuului Suomalais-ugrilaisen seuran johtokuntaan ja oli seuran varaesimies vuodesta 1929. Mikkola oli myös Suomen Sukututkimusseuran ja Kansallisteatterin johtokuntien jäsenenä. Hän toimi Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana 1906–1909 ja Suomalaisen tiedeakatemian puheenjohtajana 1921–1922. Mikkola oli jäsenenä useissa ulkomaisissa tiedeseuroissa.

Mikkola toimi Suomen armeijan julkaisujen kielentarkastajana ja oli sotilaskielikomitean puheenjohtajana. Hän oli Suomalaisen Tiedeakatemian jäsenenä ja puheenjohtajana sekä Suomen Tiedeseuran jäsenenä. Mikkola oli Riian yliopiston ja Varsovan tiedeseuran kunniajäsen sekä Vilnan ja Uppsalan yliopistojen kunniatohtori. Hän oli kuninkaalisen Böömin tiedeseuran ja Puolan tiedeakatemian ulkomaalainen jäsen sekä Venäjän tiedeakatemian, kuninkaallisen Bulgarian arkeologisen instituutin ja Lontoon School of East European Studiesin kirjeenvaihtajajäsen.

Mikkola oli saksalaismyönteinen ja poliittiselta ajattelultaan äärioikeistolainen. Hän toimi 1930-luvulla fasistista Italiaa ihannoineen Nuoret Italian Ystävät -seuran puheenjohtajana ja kuului jatkosodan aikana saksalaismieliseen Suomen Valtakunnan Liittoon.

Yksityiselämä

Mikkola oli naimisissa vuodesta 1893 kirjailija Maria Winterin (Maila Talvio) kanssa.

Teoksia Berührungen zwischen den westfinnischen und slavischen Sprachen. (Väitöskirja.) Finsk-ugriska sällskapet, Helsingfors 1893–1895 Betonung und Quantität in den westslavischen Sprachen. W. Hagelstam, Helsingfors 1899 Kansallinen liike Böömissä. Kansanvalistusseura 1903 Ladoga, Laatokka. Finsk-ugriska sällskapet, Helsingfors 1906 Urslavische Grammatik: Einführung in das vergleichende Studium der slavischen Sprachen, 1 Teil – Lautlehre, Vokalismus, Betonung. Carl Winter's Universitätsbuchhandlung, Heidelberg 1913 Die chronologie der turkischen Donaubulgaren. Suomalais-ugrilainen seura 1914 Slaavilaiset kansat ajanlukumme ensimmäisellä vuosituhannella. Porvoo 1916 Zur Vertretung der Gutturale und tj in den lateinischen Lehnwörtern des Germanischen und Slavischen. Société néophilologique, Helsingfors 1924 Suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus. Helsinki 1929 Kaksi pyhää Henrikkiä koskevaa muistiinpanoa, kirjoittajat Aarno Maliniemi ja J. J. Mikkola. Helsinki 1930 Englantilais-suomalais-ruotsalais-saksalainen merisanasto, toimittaneet J. J. Mikkola ja R[udolf] Dillström. WSOY 1931 Inkerinmaan kreikanuskoisten käännytyksestä vuosina 1683–1700. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1932 Antti Jalava tshekkiläisiin tutustumassa. Helsinki 1937 Muutamia tietoja kenraali Casimir Ehrnroothin toiminnasta Bulgarian hallitusmiehenä. Helsinki 1938 Onko suomen silta balttilaista alkuperää? Helsinki 1938 Die älteren Berührungen zwischen Ostseefinnisch und Russisch. Suomalais-ugrilainen seura 1938 Hämärän ja sarastuksen ajoilta. WSOY 1939 Reposaaren nimestä, teoksessa Satakunta XI. 1939 Kolttakylän arkisto, Lapin sivistysseuran julkaisuja n:o 8. WSOY 1941 Lännen ja idän rajoilta: Historiallisia kirjoitelmia. WSOY 1942 Urslavische Grammatik: Einführung in das vergleichende Studium der slavischen Sprachen, 2 Teil – Konsonantismus. Carl Winter's Universitätsbuchhandlung, Heidelberg 1942 Urslavische Grammatik: Einführung in das vergleichende Studium der slavischen Sprachen, 3 Teil – Formenlehre. Carl Winter's Universitätsverlag, Heidelberg 1950

Lähteet Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917, osa H–O.

Viitteet

Aiheesta muualla

Kolari, Veli: Suomen slavistiikan vaiheita. Helsinki 1985 Jooseppi Mikkola. 375 humanistia. Helsingin yliopisto 17.7.2015. J. J. Mikkola : Keisari Volusianus ja suomalaiset. Oliko Rooman keisari Volusianus tekemisissä suomalaisten kanssa?, Suomen Kuvalehti, 3.3.1928, nro 10, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot J. J. Mikkola : Karkoitetaanko W Suomesta?, Suomen Kuvalehti, 14.4.1928, nro 16, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot J. J. Mikkola : Tuhatvuotis-juhla, Suomen Kuvalehti, 9.11.1929, nro 45, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot J. J. Mikkola : Pyhän Olavin ristiretki, Suomen Kuvalehti, 9.8.1930, nro 32, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Prof. J. J. Mikkola esittelee meille voiman taiteilijan, Suomen Kuvalehti, 7.2.1931, nro 6, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot J. J. Mikkola : "Karjalan lasten viisi sukukuntaa", Suomen Kuvalehti, 21.3.1931, nro 12, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot J. J. Mikkola : Erään varsovalaisen palatsin vaiheet. Paljon puhuva luku puolalais-venäläisten suhteiden historiasta, Suomen Kuvalehti, 1.6.1935, nro 22, s. 28, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot J. J. Mikkola : Italialaiset alusmaissaan ja abessinialaiset kotonaan, Suomen Kuvalehti, 16.11.1935, nro 46, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot J. J. Mikkola : Rajankäyntejä Venäjän kanssa, Suomen Kuvalehti, 18.11.1939, nro 46, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Luokka:Suomalaiset diplomaatit Luokka:Suomalaiset kielitieteilijät Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Vuonna 1866 syntyneet Luokka:Vuonna 1946 kuolleet Luokka:Suomalaiset fasistit