Suomenvedenpohja ( ’suojalahti’) on Viipurinlahden äärimmäinen perukka Viipurissa, kaupungin keskustan pohjoispuolella Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Koko ja sijainti
Suomenvedenpohja on noin 9 kilometriä pitkä ja leveimmästä kohdasta noin 1,5 kilometriä leveä lahti, jonka pinta-ala on noin 10 km². Sen erottaa Viipurinlahdesta Linnasaari.Jaatinen 1997: 77. Linnasaaren länsipuolisessa Kivisillansalmessa kulkee Suomenvedenpohjan halki nykyinen Saimaan kanavalle johtava vesiväylä. Saaren itäpuolisessa Linnasalmessa olevalla saarella sijaitsee Viipurin linna. Linnasaaren koillisosassa Suomenvedenpohjan kaakkoisrannalla on Monrepos’n kartano, ja vastapäätä Linnasaarta lahden eteläpäässä Viipurin historiallinen keskusta.
Nimi
Samaan nimiperheeseen Suomenvedenpohjan kanssa liittyvät käsitteet Suomenvedenselkä ja Suomenvesi. Näistä Suomenvedenselkä on Viipurin ja Linnasaaren eteläpuolinen Viipurinlahden selkä Viipuriin ja Uuraan välillä.Paaskoski 2002: 41-42. Paikannimi esiintyy jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuodelta 1323, tällöin muodossa Somewesi (Suomenvesi).
Vesiväylä
Suomenvedenpohjaan laskee pohjoisesta Juustilanselän kautta Vuoksen vanhan, läntisen lasku-uoman muodostanut vesistö, joka pitkälle historialliselle ajalle muodosti kulkukelpoisen vesireitin Viipurin ja Käkisalmen välille Suomenlahdelta Laatokalle. Maankohoamisen myötä uoma vähitellen kuivui, eikä sitä 1600-luvulla enää voinut kulkea suurilla veneillä, kun yhä suurempi osa Vuoksen vesistä virtasi Käkisalmen haaran kautta. Lopullisesti tämä Vuoksen läntinen haara jäi kuivilleen, kun Kiviniemen kannas Sakkolassa puhkaistiin vuonna 1857 ja Vuoksi sai nykyisen päälasku-uomansa Taipaleenjokeen.
Saimaan kanavan valmistuttua vuonna 1856 väylä kanavalle tehtiin Viipurinlahdelta Linnasalmen, Suomenvedenpohjan ja Juustilanjärven kautta, ja kanavaan rakennettiin 0,6 metrin korkuinen sulku Lavolaan Suomenvedenpohjan ja Juustilanjärven välille.Paaskoski 2002: 72, 254 Vuonna 1932 sulku Lavolassa korvattiin avokanavalla.Paaskoski 2002: 180. Kun kanava vuosina 1964–1968 rakennettiin uudelleen, väylä Suomenvedenpohjassa siirrettiin nykyiselle paikalleen Kivisillansalmeen.Paaskoski 2002: 268. Nykyään Vuoksen vanhan uoman loppuosa Suomenvedenpohjan ja Juustilanselän välillä muodostaa merenpinnan tasossa olevan sisääntuloväylän Saimaan kanavalle ennen kanavan ensimmäistä sulkua Juustilassa.
Historialliset kylät ja kartanot Suomenvedenpohja sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle 1940 luovuttamalla alueella ja oli Suomeen kuuluessaan osa Viipurin kaupunkia ja Viipurin maalaiskuntaa.Jaatinen 1997:20-21.
Lahden eteläpäässä sijainneen Viipurin kaupungin vanhimman alueen ja Linnasaaren ohella Suomenvedenpohjaan rajoittuivat Viipurin maalaiskunnasta vuosina 1924–1933 Viipurin kaupunkiin liitetyt Laiharannan, Huusniemen ja Papulan kylät lahden koillisrannalla ja Herttualan ja Tuuttilan kylät lahden lounaisrannalla sekä Viipurin maalaiskuntaan vuonna 1939 kuuluneet Pakkaisen, Lavolan, Pietilän, Kaukolan ja Rapattilan kylät lahden pohjoisrannalla. Julkaistu myös teoksessa: Julkaistu myös teoksessa: Julkaistu myös teoksessa: Julkaistu myös teoksessa: Julkaistu myös teoksessa: Jaatinen 1997: 18-23
Viipurin ympäristön monista kartanoista Suomenvedenpohjan rannoille osuivat Monrepos'n ohella Herttualan, Auralan, Kaukolan, Rapattilan, Pälttärin, Pietilän, Lavolan, Pakkaisten ja Lauharannan kartanot eli hovit. Näiden lisäksi alueella oli runsaasti myös huvila-asutusta.Jaatinen 1997: 46, 76-92.
Joihinkin alueen kylistä oli jo 1930-luvulle tultaessa ehtinyt muodostua myös kaavoitettuja esikaupunkialueita. Suomenvedenpohjan rannoille osuvia näistä olivat ainakin Imatran esikaupunki Huusniemen kylässä ja Karjalan esikaupunki Papulan kylässä.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomenlahti Luokka:Viipurin luonto Luokka:Viipurin maalaiskunta Luokka:41.61 Venäjä