thumb|306x306px|Viron rautatieverkosto (2015). thumb|150px|Pyörämatkailijoitakin oli Edelaraudteen kyyditettävänä. pienoiskuva|Stadler Flirt -juna Keilan rautatieasemalla. Viron rautateiden pituus on noin 2 164 kilometriä, josta 132 km on sähköistetty. Rautateiden pääomistaja on valtio, ja niiden toimintaa valvoo kuluttaja- ja teknisen alan valvontaviranomainen. Viron raideleveys on 1 520 tai 1 524 millimetriä. Pääreiteillä raideleveys on 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien vähitellen muutettu 1 524 millimetriin. Samaa raideleveyttä käytetään Venäjällä, Valko-Venäjällä, Latviassa, Liettuassa ja Suomessa.
Rautateitä käytetään Virossa nykyään tavaraliikenteeseen, mutta myös matkustajaliikenteeseen. Henkilöliikenne on vilkkainta Tallinnan lähellä.
Tallinnan ja Tarton välinen rautatie on tarkoitus sähköistää vuoteen 2024 mennessä, ja muun rataverkon sähköistämisen on tarkoitus saada päätökseen vuoteen 2028 mennessä. Škoda Transportationin valmistamat 16 uutta sähköjunaa otetaan käyttöön vuodesta 2024 alkaen, ja ensimmäinen niistä saapui Viroon kesäkuussa 2024.
Rataverkko Rautatieverkon omistajia ovat valtionyhtiö AS Eesti Raudtee (noin 800 km) sekä yksityinen yritys Edelaraudtee Infrastruktuuri AS (298 km).
Päälinjat Eesti Raudteen omistamat, julkisessa käytössä olevat linjat ovat: Tallinna–Narva-rata, 209.6 km. Rata valmistui vuonna 1870. Se oli alun perin osa Venäjän keisarikunnan rautatieverkkoa, joka yhdisti Paldiskin ja Pietarin Tallinnan ja Narvan kautta. Henkilöjunia liikennöi Elron (reitit Tallinna-Aegviidu, Tallinna-Tartto, Tallinna-Rakvere ja Tallinna-Narva) ja vuoteen 2020 asti GO Rail (kansainväliset junat Moskovaan ja Pietariin, Venäjälle). Tallinna–Keila–Paldiski, 47,7 km. Henkilöjunia liikennöi Elron (reitit Tallinna-Pääsküla, Tallinna-Keila, Tallinna-Paldiski ja Tallinna-Kloogaranna). Keila-Turba, 24,4 km. Tämä rata on osa vuonna 1905 valmistunutta Keila-Haapsalu-rataa. Riisipere-Haapsalu-osuus hylättiin vuonna 2004, mutta se rakennettiin uudelleen Turbaan asti vuoden 2019 aikana ensiaskeleena kohti radan avaamista uudelleen Haapsaluun (ja mahdollisesti Rohukülan satamaan). Tapa-Tartto, 112,5 km. Valmistui vuonna 1877. Henkilöjunia liikennöi Elron (reitit Tallinna-Tartto ja Tartto-Jõgeva). Tartto-Valga, 82,5 km. Valmistui vuonna 1887. Yhteys Viron Valgasta Latvian Valkaan. Tarton ja Valgan välisiä henkilöjunia liikennöi Elron. Valgan ja Riikan välisiä henkilöjunia liikennöi Latvian rautatiet. Tartto–Petseri, 83,5 km. Rakennettu vuosina 1929-1931. Yhteys Viron Koidulan rautatieasemalta (Koidula) Venäjän Petseriin. Valga–Petseri, 91,5 km. Rata on vain tavarajunien käytössä, sillä se lakkautettiin muiden ratojen kanssa vuonna 2001.
Edelaraudtee Infrastruktuurin omistamat, julkisessa käytössä olevat linjat: Tallinna–Lelle–Pärnu, 141,4 km. Lelle-Pärnu-rataosa suljettiin pysyvästi matkustajaliikenteeltä 8. joulukuuta 2018, koska se tarvitsee noin 17 miljoonan euron peruskorjauksen. Junaliikenne Pärnun asemalle aloitetaan uudelleen Rail Baltica -radan avaamisen myötä. Mõisakülasta oli aiemmin yhteys Latviaan, mutta junaliikenne Mõisakylään lopetettiin vuonna 1996. Lelle–Viljandi, 78,7 km. Tämä linja yhdistää Viljandin Lellen kautta Tallinna-Pärnu -linjalle. Matkustajaliikenne säilyy reitillä.
Henkilöliikenne Virossa toimii kaksi henkilöliikennettä harjoittavaa yhtiötä. Elron, aikaisemmalta nimeltään Elektriraudtee, hoitaa kaiken kotimaan henkilöliikenteen sen jälkeen kun Edelaraudteen reitit tulivat Elronin hoidettavaksi 1.1.2014 alkaen.
GO Rail -yhtiöllä on ollut Venäjän-yhteyksiä vuodesta 1998 alkaen. Junayhteys Tallinnasta Pietariin ja Moskovaan päättyi toukokuussa 2015, mutta alkoi jälleen heinäkuussa 2015.
Tavaraliikenne Suurimmat tavaraliikenneyhtiöt ovat AS EVR Cargo ja E.R.S. AS. Lisäksi AS Edelaraudtee harjoittaa rahdin kuljetusta. Yhtiöiden kuljetusmäärät ovat vuosittain yhteensä noin 10 milj. bruttotonnikilometriä:
2010 2011 2012 Tavarasuorite 12,0 12,0 9,7
Yhteydet ulkomaille Ratayhteys Venäjälle on Narvasta ja Koidulasta. Valgasta on rata Latvian Valkaan ja edelleen Riikaan.
GO Railillä on ollut Narvan kautta päivittäinen yöjunayhteys Moskovaan ja parhaimmillaan 10 viikoittaista päiväjunayhteyttä Pietariin.Go Railin aikataulut 2014 web-sivuilla Liikenne päättyi kannattamattomana toukokuussa 2015.
Valgassa on Latvian rautateiden kotimaan liikenteen yksikön (Pasažieru Vilciens, PV) ja Edelaraudteen junilla vaihtomahdollisuus Viron ja Latvian yhteisellä asemalla. Koidulaan on Tartosta henkilöjunayhteys, jolta ei kuitenkaan ole rajan ylitysmahdollisuutta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Rail Baltica
*