Antti Timonen (ven. А́нтти Никола́евич Ти́монен, Antti Nikolajevitš Timonen) (1. toukokuuta 1915 Luusalmi, Uhtua, Venäjä – 24. maaliskuuta 1990 Petroskoi, Neuvostoliitto) oli Neuvostoliitossa asunut, suomeksi kirjoittanut vienankarjalainen kirjailija.
Elämä Timonen asui vuosina 1922–1926 Suomessa. Hän opiskeli Petroskoin pedagogisessa instituutissa ja työskenteli valmistuttuaan ensin radiokomiteassa ja sitten toimittajana lastenlehti Kipinässä sekä Totuus-lehdessä. Timonen oli vuonna 1934 mukana perustamassa Karjalan kirjailijaliittoa. Hänet hyväksyttiin vuonna 1946 Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäseneksi.
Toisen maailmansodan aikana Timonen palveli radistina, tulkkina ja tiedustelijana. Sodan päättyessään toukokuussa 1945 hän oli Tšekkoslovakiassa, mutta kiersi vielä sodan jälkeen ympäri Eurooppaa kotiuttamassa saksalaisten sinne pakkosiirtämiä siviilejä. Muistiinpanojensa ja kokemustensa pohjalta Timonen kirjoitti näistä ajoista kirjan Karjalasta Karpaateille ja sanotaankin, että sota teki Timosesta kirjailijan.
Päästyään armeijasta Timonen ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Hän oli Karjalan kirjailijaliiton sihteerinä vuodesta 1947 ja liiton puheenjohtajana 1957–1967 sekä 1975–1978. Timonen oli perustamassa 1958 Neuvostoliitto-Suomi-seuraa ja neljä vuotta myöhemmin 1962 seuran Karjalan osastoa. Hän vieraili 1960-luvulla Suomessa useissa kirjailijaseminaareissa, muun muassa Mukkulassa.
Timosen tuotanto edustaa perinteistä eeppistä realismia ja värikästä kansankuvaustaFacta 2001, WSOY 1985, 16. osa, palsta 633–634. Hänen pääteoksensa on vuonna 1971 ilmestynyt romaani Me karjalaiset. Hänen teoksiaan käännettiin venäjäksi ja useiden entisen Neuvostoliiton tasavaltojen kielille sekä espanjaksi, englanniksi, ranskaksi ja ruotsiksi.
Teoksia Lentomasiina, kertomuskokoelma. Pataljoonan tulikaste. 1946 Ylioppilastyttö. 1946 Viimeinen rynnäkkö. 1946 Karjalasta Karpaateille. 1948 Kanervalammella. 1948 Valaistut rannat. 1955 Tuulilahden vastuulla. 1957 Kotoisilla poluilla. 1960 Pieni Valkosiipi. 1961 Olen kotona. 1966 Me Karjalaiset. 1971 Metsän humistessa. 1974 Autioituneen kylän asukkaita. 1977 Mirja. 1980 Yksi aurinko kaikilla. 1983 Elämä on ollut minulle antoisa, muistelmateos. Sotaa, rauhaa, ystävyyttä, muistelmateos. 1985 Me karjalaiset. 2007
Näytelmiä Otatko miut Karjalan mua?, pohjana Me karjalaiset -romaani. Myrskyn jälkeen Syntymäpäivä
Lähteet Karjalan suomenkieliset kirjailijat: Antti Timonen (1915–1990)
Viitteet
Luokka:Venäjän suomenkieliset kirjailijat Luokka:Vuonna 1915 syntyneet Luokka:Vuonna 1990 kuolleet Luokka:Vienankarjalaiset