Paleotsooinen maailmankausi eli elämän vanha aika oli geologinen ajanjakso noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.Paleozoic Era Encyclopedia Britannica Maailmankausi käsittää ajanjakson, jolla elämä kehittyi voimakkaasti merissä ja nousi maalle. Merkittävästi fossiileja alkaa esiintyä vasta paleotsooisen maailmankauden alusta lähtien. Paleotsooisen maailmankauden alussa olivat nilviäiset ja trilobiitit vallalla, keskivaiheilla kalat ja lopulta matelijat.

Paleotsooisen maailmankauden jako Kambrikausi 542–488,3 miljoonaa vuotta sitten Ordovikikausi 488,3–443,7 miljoonaa vuotta sitten Siluurikausi 443,7–416 miljoonaa vuotta sitten Devonikausi 416–359,2 miljoonaa vuotta sitten Kivihiilikausi 359,2–299 miljoonaa vuotta sitten Permikausi 299–251 miljoonaa vuotta sitten

Paleotsooista maailmankautta edelsi Ediacarakausi 635–542 miljoonaa vuotta sitten. Ediacarakausi oli osa prekambrikautta 4600-542 miljoonaa vuotta sitten.

Paleotsooinen maailmankauden evoluutio Kambrikausi Kambrikausi aloittaa paleotsooisen maailmankauden, se on aikakausi jolta on löydetty runsaasti siiramaisten trilobiittien fossiileja. Hieman ennen kambrikautta kehittyi monelle eläinlajille kova kuori, jonka seurauksena fossiileja on säilynyt. Tällöin päättyi suuri kylmä jakso (Varangin jääkausi). Kauden alaraja määritetään Phycodes pedum:n esiintymisellä fossiilisarjoissa.

Ordovikikausi Ordovikikausi seurasi kambrikautta. Tällöin alkoi leuattomien kalojen kehitys, joka huipentui siluuri- ja devonikaudella kalalajiston runsauteen. Ordovikikaudella merissä eli pääjalkaisia, koralleja, merililjoja, kotiloita, meduusoja ja oikosarvia, mustekalaa muistuttavia kuorellisia nilviäisiä. Ordovikikaudella sienieläimet kehittyivät, ja ensimmäiset varsinaiset selkärankaiset, alkukalat, jotka olivat leuattomia panssarikaloja, ilmestyivät. Maalle ilmestyi alkeellisia leviä ja vedessä eli putkilokasveja. Myös maalle tulivat ensimmäiset alkeelliset kasvit ja niiden myötä ensimmäiset niveljalkaiset. Uudenlaisia trilobiitteja ilmestyi. Konodonttien suvuista seitsemän kuoli sukupuuttoon, mutta tilalle tuli yhdeksän uutta.

Uraauurtavinta kaudella oli elämän siirtyminen maalle. Kauden loppupuolella Afrikassa oli jääkausi, joka aiheutti merenpinnan laskun ja sitä myötä massasukupuuton. Ensimmäinen löydetty sienen fossiili sijoittuu siluurikauden loppuun (Tortotubus protuberans).

Siluurikausi Siluurikauden alussa viimeistään, noin 430 miljoonaa vuotta sitten, ilmestyivät ensimmäiset maakasvit. Cooksoniaa pidetään yhtenä ensimmäisistä putkilokasveista. Vesirajassa kasvoi kaislojen tapaan mutta haarautuen Asteroxylon. Siluurikauden aikana elämä oli enimmäkseen merissä ja koralliriutat tulivat tällä kaudella. Niveljalkaisia, hämähäkkieläimiä ja skorpioneja tuli maalle. Edellisellä kaudella maalle rantautuneet kasvit alkoivat selvästi lajiutua. Merissä eli leuattomia alkukaloja, joista tunnetuimmat ovat Ostracoderm -panssarikalat. Merissä eli myös lonkerojalkaisia, trilobiitteja ja merililjoja. Siluurikaudella syntyivät monet öljykerrostumat merieläinten kerrostuttua ja fossiloiduttua. Kausi päättyi, toisin kuin monet muut kaudet, ilman minkäänlaista joukkosukupuuttoa. Ensimmäinen löydetty sienen fossiili Tortotubus protuberans sijoittuu siluurikauden loppuun. Niitä on löydetty useammasta paikasta, New Yorkista, Gotlannista, Ruotsista ja Kerrera Inner -saarelta Hebrideiltä.

Devonikausi Devonikausi oli kalojen valtakautta. Trilobiitteja oli vielä tällä kaudella, mutta kauden loppuun tultaessa ne hävisivät. Luultavasti varsieväistä tai keuhkokalaa muistuttavasta kalasta kehittyi alkusammakkoeläin Ichthyostega (kalasammakko), joka pystyi kävelemään maalla. Kasvit olivat kehittyneet kasvamaan maalla jo ordoviki- ja siluurikausilla, mutta vasta devonikaudella ne alkoivat yleistyä maalla. Aluksi ne olivat juurettomia ja lehdettömiä liekomaisia kasveja, jotka lisääntyvät itiöillä tai suvuttomasti. Ensimmäiset kasveilla elävät niveljalkaiset alkoivat kehittymään; pääasiassa punkkeja ja siivettömiä hyönteisiä. Kauden loppupuolella alkoi lajien määrä kasvaa ja monipuolistua. Kauden loppuun mennessä oli saniaisia, kortteita ja ensimmäiset siemenkasvit olivat ilmaantuneet, ja ensimmäiset puut ja niistä muodostuneet metsät. Tätä nopeaa kasvillisuuden muutosta on kutsuttu devonikauden räjähdykseksi.

Limittäin devonikauden ja kivihiilikauden välissä kasvit nousivat kukoistukseensa. Sphenophyta oli ensimmäisiä kasvifossiileja joita voitiin epäröimättä sijoittaa myöhäiselle devonikaudelle. Myöhäisellä devonikaudella ja aikaisella kivihiilikaudella maalla kasvoi myös tuuhea haarautuva alkusaniainen Cladoxylon ja Wattieza. Duisbergia oli hieman osmankäämiä muistuttava puu. Kaudella oli jo saniaispuita ja alkeellisia sinettipuita. Kiivihiilikaudella sphenophytes on haarautunut moniin erilaisiin kasvisukuihin. Niissä on pensasmainen sphenophyllum, pieniä nurmikasveja kuten equisetites ja phyllotheca, sekä puita, jopa kolmekymmentä metriä korkeaksi kasvava calamites.

Kivihiilikausi Kivihiilikaudella oli jättiläispuiden muodostamia metsiä. Syiksi siihen, että puut fossiloituivat, on epäilty ligniiniä hajottavan bakteeriston puuttumista, ja että puut olisivat uponneet suoperäiseen maastoon ennen kuin aerobiset bakteerit ehtivät hajottaa niitä. Sienille ei ollut vielä tuolloin kehittynyt kykyä hajottaa ligniiniä eli kykyä valkolahoon, joten puut eivät kaaduttuaan hajonneet niidenkään toimesta. Tältä ajalta ovat kivihiilikerrostumat peräisin ja ne saattoivat olla jopa 11–12 metriä paksuja. Ilman happipitoisuus nousi jopa 35 % josta oli seurauksena suurempien hyönteisten kehittyminen. Noin 315 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikaudella sammakkoeläimistä kehittyivät vähitellen tasalämpöiset matelijat jotka munivat kuorellisia munia. jotka lajiutuivat nopeasti permikaudella, jolloin suuressa osassa maapalloa vallitsi kuiva ilmasto ja jääkausijakso. Ensimmäiset havupuut ja siemenkasvit ilmestyivät kauden aikana.

Permikausi Permikauden ilmasto oli jääkauden kylmä monsuuni-ilmasto, joka saattoi vaikuttaa matelijoiden kehittymiseen.

Paleotsooinen maailmankausi päättyi monien meressä ja maalla elävien lajien massasukupuuttoon permikauden lopussa noin 245 miljoonaa vuotta sitten, joka on pahin koskaan tiedossa ollut, pahempi kuin dinosaurusten tuho liitukauden lopussa.

Ilmasto oli kauden alussa jonkin verran nykyistä lämpimämpi ja kosteampi, kuivui kauden keskivaiheilla ja ensin kostui, sitten kylmeni kauden lopulla. Kauden lopussa suuri osa mantereista oli yhdessä Pangea-mantereena. Nykymantereet irtautuivat Pangeasta mesotsooisella maailmankaudella.

Paleotsooisen maailmankauden tarkempi jako Kansainvälinen paleotsooisen maailmankauden jako:

KausiAlakausiEpookkiVaiheMiljoonaa vuotta sitten Permikausi P Myöhäispermi Loping P3 Changxing p9 254–251 Wuchiaping p8 260–254 Guadalupe P2 Capitan p7 266–260 Word p6 268–266 Road p5 271–268 Varhaispermi Cisural P1 Kungur p4 276–271 Artinsk p3 285–276 Sakmara p2 295–284 Assel p1 299–295 Kivihiilikausi C Pennsylvania-kausi C2 Gžel c7 304–299 Kasimov c6 307–304 Moskova c5 312–307 Baškiria c4 318–312 Mississippi-kausi C1 Serpuhov c3 326–318 Visé c2 345–326 Tournai c1 359–345 Devonikausi D Myöhäisdevoni D3 Famenne d7 375–359 Frasne d6 385–375 Keskidevoni D2 Givet d5 392–385 Eifel d4 398–392 Varhaisdevoni D1 Ems d3 407–398 Praha d2 411–407 Lochkov d1 416–411 Siluurikausi S Pridoli S4 419–416 Myöhäissiluuri (Ludlow) S3 Ludford s7 421–419 Gorsty s6 423–421 Keskisiluuri (Wenlock) S2 Homer s5 426–423 Sheinwood s4 428–426 Varhaissiluuri (Llandovery) S1 Telych s3 436–428 Aeron s2 439–436 Rhuddan s1 444–439 Ordovikikausi O Myöhäisordoviki O3 Hirnant 446–444 Katy 449–446 Sandby 461–449 Keskiordoviki O2 Darriwil 468–461 Daping 472–468 Varhaisordoviki O1 Flo 479–472 Tremadoc 488–479 Kambrikausi Є Myöhäiskambri (Furong) Є3 10. vaihe 493–488 Jiangshan 496?–493 Paibi 501–496? Keskikambri (3. sarja) Є2 Guzhang 502–501 Drum 513–502 Varhaiskambri (Terreneuve) Є1 5. vaihe 519–513 4. vaihe 524–519 3. vaihe 530–524 2. vaihe 534–530 Fortune 542–534

Katso myös

Trimerophytopsida Geologiset kaudet Fanerotsooinen eoni Mesotsooinen maailmankausi Prekambrikausi

Lähteet

Aiheesta muualla Belowground rhizomes in paleosols: The hidden half of an Early Devonian vascular plant University of California Museum of Paleontology: Introduction to the Cladoxylopsida University of California Museum of Paleontology: The Paleozoic Era A History Of Life On Earth: The Palaeozoic Era University of California Museum of Paleontology: Ordovician Period American Museum of Natural History: Ordovician Period Trilobites Kuvia.

*