Transpetro Volga on rautatiehuolintayritys SFAT:n perustama jokilaivatankkialusyhtiö. Sovfinamtrans, jota lyhyesti kutsuttiin myös SFAT:ksi, laajensi öljynkuljetustoimintaansa myös jokilaivoille, joilla kyettiin kuljettamaan rautateitä enemmän öljyä, 5 000 tonnia. Lopulta yhtiöllä oli myös rannikkokelpoisia tankkereita.
Alusten hankinta
Ostettuaan Volgoneft-jokitankkialuksia, ryhtyi SFAT rakennuttamaan myös omia. 1999 rakennettiin Krasnoje Sormovo-telakalla ensimmäinen SFAT:n omien vaatimusten mukainen Volgoneft-jokitankkeri SFAT-1 (nykyään Hudson), jonka syväys oli suurempi kuin tavallisen Volgoneftin. Seuraavana vuonna rakennettiin SFAT-2 (nykyään James) sekä SFAT-3 (nykyään Trinity).Russian River Ships, luettu 25.2.2008 Alun perin suunnitelmana oli rakentaa kolmen aluksen asemesta 5–10.
Salakuljetus
Yrityksen suomalaisomistuksen hävittyä se otti riskiä öljynkuljetuksissa tankkereilla hankkimalla öljyä Irakista, jonka Yhdistyneet kansakunnat oli julistanut saartoon. Yhdysvaltain laivaston SEAL-joukot laskeutuivat 2.2.2000 Volgoneft-147 aluksen kannelle, joka oli Sovfinamtransin omistuksessa, ja luovuttivat aluksen Omanin takavarikkoon.People's Daily, luettu 21.7.2007 FAS, Yhdysvaltain laivaston tiedote, luettu 22.7.2007 18:045 UTC +3h Jamestown Foundation, Incident likely to aggravate Russian-U.S. tentions, luettu 22.7.2007
Osoittautui, että brittiläinen Prime Star-yhtiö oli aikarahdannut aluksen Transpetro Volgalta ja ohjannut aluksen Iranista Yhdistyneisiin arabiemiraatteihin. Aluksen takavarikosta oli esitetty 500 000 dollarin vaatimus. Nezavisimaja gazeta, Ksenija Fokina, 10. maaliskuuta 2000
Kolmesta Volgoneftistä luopuminen
Transpetro-Volga myi Hudsonin, entisen SFAT-1:n, Jamesin, entisen SFAT-2:n ja Trinityn, entisen SFAT-3:n 22 500 000 dollarilla 18. heinäkuuta 2003 julkistettujen markkinaraporttien mukaan. Kunkin aluksen kapasiteetti oli 7 970 tonnia kuollutta painoa eli yhteensä 23 910 DWT. Alusten bruttovetoisuus oli 3 x 5 137 GT eli yhteensä 15 411 GT. Hudsonissa on Wärtsilän 3 589 hevosvoiman moottori, kun taas kahdessa jälkimmäisessä vain 2 719 hevosvoiman.
Vision Flot
SFAT perusti kahden muun yrityksen kanssa Vision Flotin laivaustoimintoja varten.
Volgotankerilta aluksia
Transpetro Volgalle oli siirtynyt myös Volgotankerin aluksia:
Projekti 550:n ja projekti 558:n alukset Volgoneft-22, rakennettu 1966, rekisteröity Samaraan, IMO 8943961, viimeinen omistaja Vision Flot Ltd., romutettu, 3 519 GT Moskova kuva Volgoneft-32, rakennettu 1968, rekisteröity Panamaan, toisen tiedon mukaan Volgoretšenskiin, IMO 8925385 kuva Volgoneft-38, rekisteröity Taganrogiin Volgoneft-39, rakennettu 1968, rekisteröity Taganrogiin, IMO 8944020 Volgoneft-41, rekisteröity Nižni Novgorodiin Volgoneft-42, rakennettu 1970, rekisteröity Panamaan, toisen tiedon mukaan Taganrogiin IMO 8925402 Volgoneft-56, rakennettu 1965, rekisteröity Panamaan, toisen tiedon mukaan Nižni Novgorodiin
Projekti 550A:n alukset Volgoneft-104, entinen Volgoneft-94M, rakennettu 1972, rekisteröity Astrahaniin, toisen tiedon mukaan Donin Rostoviin, IMO 8230613 Volgoneft-105, rakennettu 1973, rekisteröity Pietariin, IMO 8727915 Volgoneft-111, rakennettu 1973, rekisteröity Astrahaniin, toisen tiedon mukaan Taganrogiin, IMO 8230663 Volgoneft-117, rakennettu 1974, rekisteröity Panamaan, toisen tiedon mukaan Taganrogiin, IMO 8925426 Volgoneft-147, rakennettu 1979, rekisteröity Astrahaniin, toisen tiedon mukaan Donin Rostoviin, viimeinen omistaja Vision Flot, IMO 8892007
Projekti 1577:n alukset Volgoneft-217, rakennettu 1970, rekisteröity Astrahaniin, IMO 8925414 Mehanik Udodov, entinen Volgoneft-253, rakennettu 1976, rekisteröity Astrahaniin, toisen tiedon mukaan Taganrogiin
Katso myös Neuvostoliiton rautatieministeriö Oteko SFAT-Rjazanin säiliövaunun hiekkapuhallus- ja maalauslinja Venäjän rautatiet
Lähdeviitteet
Luokka:Varustamot Luokka:Venäläiset liikenneyhtiöt Luokka:Venäläiset öljy-yhtiöt Luokka:Öljynsiirto