Kiinan kielen mittasanat () ovat kiinan kielen kieliopillisia sanoja, jotka esitetään lukumäärää ilmaistaessa numeraalin ja pääsanan välissä. Monilla mittasanoilla on myös itsenäinen merkitys esimerkiksi substantiivina, mutta mittasanaa ei läheskään aina voi kääntää substantiivina. Kiinan sanakirjoissa substantiivin yhteydessä kerrotaan yleensä myös siihen liittyvä mittasana.

Suomen kielessä mittasanoja voi ajatella sellaisina määreinä kuin "kaksisataa kilometriä rautatietä", "kaksi paria sukkia" tai "yhdeksän tuoppia olutta". Kiinan taipumattomien sanojen käsittelyssä mittasanat ovat kuitenkin välttämättömiä käyttää myös silloin kun luonnollista yksikköä ei ole. Useimmissa tapauksissa voi mittasanan mieltää suomen kielen yksikön partitiivimuotoon, jota esimerkiksi indoeurooppalaiset kielet eivät tunne.

Eräät sanat kuten ajanmääreet, rahayksiköt ja mittayksiköt toimivat itsessään mittasanoina, mutta muutoin mittasana toimii aiheenmukaisena määreenä, jonka valinta riippuu usein laskettavan asian ominaisuuksista.

"Luonnollisia" mittoja, joissa ei tarvita mittasanaa:

三天 sān tiān : kolme päivää (päivien lukumääränä, ei ajanjaksona!). Päivä ajanmääreenä on itsessään mittasana. 三欧元 sān Ōuyuán : kolme Euroa. Euro rahayksikkönä on itsessään mittasana. 三瓶啤酒 sān píng píjiǔ : kolme pulloa olutta. Píng on pulloa merkitsevä substantiivi, mutta se on myös yksi substantiivin "olut" mittasanoista. Tässä suomennos voisi aivan yhtä hyvin olla pelkästään "kolme olutta", ellei haluta erikseen korostaa että kyseessä on nimenomaan pullollinen!

Yleensä mittasana on kuitenkin lisättävä erikseen ja sen valinta riippuu substantiivista:

三个人 sān ge rén : kolme [mittasana] ihmistä. Ge on mittasana mm. ihmisille ja abstrakteille käsitteille. 三支蜡烛 sān zhī làzhú : kolme [mittasana] kynttilää. Zhī on mittasana pitkulaisille esineille.

Mittasanan käyttö on kiinassa pakollista lukumäärän lisäksi myös eräissä kieliopillisissa rakenteissa ja ilmauksissa. Esimerkiksi ilmaukset "tämä", "tuo", "mikä" ja "kuinka monta" vaativat mittasanan:

这个人 zhè ge rén : Tämä henkilö. Ihmisestä puhuttaessa "tämä" on zhè ge, kynttilän tapauksessa se olisi zhè zhī. 几支蜡烛? jǐ zhī làzhú? : Kuinka monta kynttilää? Kynttilän tapauksessa "kuinka monta" on jǐ zhī, ihmisten määrästä puhuttaessa pitäisi sanoa jǐ ge.

Myös kiinan verbeillä on vastaavanlaisia määresanoja.

Esimerkkejä kiinan kielen mittasanoista Perin. on perinteinen merkki, Yks. osoittaa nykyaikaista yksinkertaistettua merkkiä, jos sellainen on.

Perin.Yks.PinyinKantonKäyttöAikamiǎomiu5"sekuntia"fēnfan1"minuuttia" kèhak1 haak1"varttia" (pääasiallisesti wu-kiinassa)xiǎoshísiu2 si4"tuntia" (ei sinällään mittasana, vaatii lisäksi "göön" eli "kappaletta" /)zhōngjung1"tuntia" (eteläkiinalaisissa murteissa, vaatii "göön" /)shíchénsi4 san4"kahta tuntia" (ammoinen, vaatii lisäksi "göön". /) tiāntin1"päivää" rìyat6"päivää" niánnin4"vuotta"zǎijoi2 joi3"vuotta" (ammoinen)shìjìsai3 gei2"sataa vuotta" (ei itsessään mittasana, vaatii göön / vuosisatojen ilmaisemiseen)Paino/massa kèhak1 haak1"grammaa"liǎngviittäkymmentä grammaa jīngan1"catty", "naulaa", "paunaa", puolta kiloa gōngjīngung1 gan1"kilogrammaa" qiānkèchin1 hak1/haak1"kilogrammaa"dūndeun1"tonnia"Pituus/matka gōngfēngung1 fan1"senttimetriä" límǐlei4 mai5"senttimetriä" (yleisempi Manner-Kiinassa) cùnchyun3kiinalaista "tuumaa" (reilua kolmea senttimetriä) cùnchyun3anglossaksista tuumaa (noin kahta ja puolta senttimetriä) chǐche2/chek3kiinalaista "jalkaa" (kolmannesmetriä) chǐchek3anglosaksista jalkaa yīngchǐying1 chek3anglosaksista jalkaa gōngchǐgung1 chek3"metriä" mǐmai5"metriä" lǐlei5"lǐ", (500 metriä) lǐle1/lei5/li1englanninpeninkulmaa yīnglǐ ying1 lei5englanninpeninkulmaa gōnglǐgung1 lei5"kilometriä"tiānwéndānwèitin1 man4 daan1 wai2"tähtitieteellistä yksikköä" guāngniángwong1 nin4"valovuotta" miǎochājùmiu5 cha1 geui6"parsekia"Rahayuányun4"yuán", "¥" (valuuttayksikköä)(kumpaakin muotoa käytetään perinteisessä kiinalaisessa tekstissä)kuàifaai3"yuán", "¥" (slangisana, tarkoittaa yleensä rahayksikköä, esimerkiksi dollaria tai euroa) jiāojiāo"jiāo", "dime", "tenpence"(kymmenesosaa rahayksikköä, pääosin yksinkertaistetussa tekstissä) mǎohou4"mao3", "dime", "tenpence" (slangia)(kymmenesosaa rahayksikköä, perinteisessä tekstissä, käytetään myös puhekielessä yhdessä 塊 kanssa) fēnfan1/fan6"fēn", "senttiä", "penniä"

Aiheenmukaiset Perin. kuvaa perinteistä merkkiä, Yks. mahdollista yksinkertaistettua merkkiä..

Perin. Yks. Pinyin Kantoninkiina (Yalen transskriptio) Tärkeimmät sanat bǎ ba2 "kahvallisia" – joilla voi käsin työstää, pitkähköjä ja litteitä (veitsiä, saksia, miekkoja, avaimia; myös tuoleja) bān baan1 aikataulun mukaisia (junia jne.), ihmisryhmiä, oppilasluokkia bāo baau1 "pakkauksia", "kimppuja" bēi bui1 "mukillisia" – juomaa běn bun2 "niteitä" – esimerkiksi kirjoja, myös sidottuna bǐ bat1 suuria rahamääriä bù bou6 romaaneja, elokuvia / / cè chaak3 kirjan painoksia ( suositumpi perinteisessä tekstissä, päinvastoin) céng chaang4 "kerrosta" – rakennuksia tms. chǎng cheung4 julkisia esityksiä, pelejä chuáng chong4 "petauksia" – lakanoita yms. cì chi3 "time" – tilaisuuksia, sattumia chū näytelmärooleja dài doi6 säkillisiä, pussillisia, kassillisia, taskuntäysiä dào dou6 lineaarisia projektioita (valonsäteitä jne.), viranomaismääräyksiä, ruokalajeja dī dik6 "tippoja" vettä, verta tai vastaavia nesteitä diǎn dim2 ajatuksia, ehdotuksia, merkitsee myös "hieman" (usein käytetty mittayksikkö) dǐng deng2 kohteita, joilla on esiintyöntyvä kärki, kuten hattuja dòng dung6 kirjaimellisesti pylväitä, käytetään rakennuksista dǔ dou6 seiniä, ympäröiviä kohteita duàn dyun6 "liittyvää pitkää" – kaapeleita, maanteitä jne. duì deui3 "pareja" – ihmisistä ja vain eräistä asioista kuten korvarenkaista, kengistä dùn deun6 aterioita duǒ do2/deu2 kukkia, pilviä fā fa1 sotilaallisia kohteita kuten luoteja, tykinammuksia, raketteja, ohjuksia jne. fèn fan6 annoksia fēng fung1 kirjeitä, postia fú fuk1 taide-esineitä kuten maalauksia jne. fù fuk6 "annoksia" – (kiinalaista) lääkettä fù fu3 parillisia kohteita kuten hansikkaita jne., myös näytelmiä, korttipakkoja, mahjongia ge (gè) go3 "göötä" - henkilökohtaisia esineitä, astioita, henkilöitä (käytetään myös silloin, kun ei tiedetä varsinaisesti oikeaa mittasanaa) gēn gan1 ohuita esineitä kuten neuloja, pylväitä, hiussuortuvia gǔ gu2 "virtausta" (ilmaa, hajua, vaikutusta).... guan4 tölkkiä tai purkkia (vettä, juomaa, säilykelihaa jne.) háng hong4 asioita joista tulee jonoja (sanat tms.) hé hap6 "askia", "laatikkoa" – vaikkapa nauhaa tai ruokaa hù wu6 taloutta ( on yleinen käsin kirjoitetussa perinteisessä tekstissä) huǒ fo2 yleisesti ottaen halventava mittasana joukkioista, koplista jne. jiā ga1 ihmisryhmää (perheitä, yhtiöitä jne.) jià ga3 lentokoneita, pianoja, koneita jiān gaan1 huoneita jiàn gin6 asioita (toimia), vaatetus jne. jié jit3 "jaoketta" – bambua jne. Käytetään myös koulun luokka-asteista jiè gaai3 säännöllisiä tapaamisia, koulun vuosikursseja tms. jù geui3 riviä, lausetta jne. kē po1 puita ja pensaita kē fo1 pieniä esineitä kuten helmiä, timantteja, hampaita tai myös pieneltä vaikuttavia kuten tähtiä kǒu hau2 "suuta"; kylän väkeä, perheenjäseniä, kaivoja kuài faai3 "kappalettä", "möykkyä", "palaa" maata, kiviä, kakkua paloina tai siivuina, leipää paloina (ei siivuina) lèi leui6 samanlaisen tyypin, luokituksen, luokan tai luonnon kohteita lì lap1 "jyvää" liàng leung2 pyörällisiä kulkuneuvoja: autoja, polkupyöriä jne. liè lit6 junaa méi mui4 mitalia, pieniä litteitä esineitä kuten postimerkkejä, kolikoita, banaaninkuoria, ilotulitteita kuten kiinanpommeja, myös sormuksia mén mun4 "porttia"; akateemiseen maailmaan liittyviä asioita kuten kursseja, myös tykistöön liittyvää miàn min6 "kasvoja"; litteitä ja sileitä asioita (peilejä, lippuja jne.) míng ming4 "nimeä"; korkea-arvoisia henkilöitä kuten tohtoreita, juristeja, poliitikkoja, kuninkaallisia jne.); muodollisessa kielessä voi käyttää millaisista henkilöistä tahansa pái paai4 rivissä olevaa esinetä (tuoleja ym.) pán pun4 litteää esinettä (kuten videokasetteja.); kirjaimellisesti merkitsee "lautasta" ja voidaan käyttää myös merkityksessä lautasellista ruokaa tms. pī pai1 suuria määriä ihmisiä, tavaraa jne. pǐ pat1 hevosia ja muita ratsueläimiä; kangaspakkoja piān pin1 papereita, artikkeleita jne. piàn pin3 "siivua" – litteitä esineitä: kortteja, leipäviipaleita jne. píng ping4 "pulloa" – juomia qī kei4 (numeroa) aikakauslehtiä qún kwan4 "joukkoa" (myös ihmisistä), "laumaa" shàn sin3 ovea tai ikkunaa shǒu sau2 laulua, runoa, musiikkia jne. shù chuk1 "kimppua" kukkia, valoa tms. shuāng seung1 "paria" sellaisia esineitä, jotka luonnostaan muodostavat parin (esimerkiksi syömäpuikkoja, kenkiä jne.) sōu sau2 laivaa suǒ so2 rakennusta, joiden tarkoitus on selkeästi määrätty. Muutoin tulisi käyttää / tái toi4 raskasta esinettä, erityisesti konetta (televisioita, tietokoneita, jopa kameroita jne.); teatteriesityksiä táng tong4 luokan ajankohtia ("Minulla on kaksi luokkaa tänään"), kalustoja tàng tong3 matkaa, aikatauluun sidottua kuljetusta tào tou3 "settiä" – kirjoja, lehtiä, keräilyesineitä, vaatteita tí tai4 kysymystä tiáo tiu4 pitkää, kapeata ja mutkittelevaa esinettä (kalaa, käärmettä, jokea, housuja jne.) tóu tau4 "päätä" – tiettyjä eläimiä kuten sikaa, lehmää jne. myös karvaa tuán tyun4 "palloa" – pyöreitä ja kiertyneitä kohteita, lankakeriä jne. wèi wai2 "asemaa"; kohtelias mittasana ihmisistä aseman, ei nimen perusteella xiàng hong6 projektia yàng yeung6 erilaisia, eroavia käsitteitä zhā ja1 Kantoninkiinassa käytetään shù:n sijaan (), kimppua kukkia "purkkia", "astiaa" – juomia kuten olutta, soodavettä, mehua, jne. (tuore englanninlaina sanasta , puhekielen tai slangisana.) zhǎn jaan2 kevyttä kalustetta, yleensä lamppua, teepannua tms. zhāng jeung1 "lakanaa" – litteää esinettä (paperia tai pöytää), naamaa, jousta, maalausta, asetelmaa, matkalippua zhèn jan6 "puuskaa", "pyrähdystä" – lyhytkestoista tapahtumaa (kuten salamointia, tuulenpuuskaa) zhī ji1 pitkänomaista tikkumaista kohdetta (kyniä, syömäpuikkoja, ruusuja, haulikoita jne.) zhī jek3 jompaakumpaa parista (kättä); eläintä (lintua tai kissaa ym.) zhī ji1 vaihtoehto sanalle 支 : tuliaseista ja kukista zhǒng jung2 asioiden tyyppiä tai luonnetta zǔ jou2 sarjaa, riviä, tykistöpatteria chuàn "terttua", "rykelmää"; numerosarjaa tai sarjaa peräkkäisiä esineitä (esimerkiksi : "puhelinnumero"; : "helmikaulanauha"; ： viinirypäleterttu) zuò jo6 isoa rakennelmaa tai vuorta

Luokka:Siniittiset kielet