Vanhoiksi kaupungeiksi kutsutaan ennen vuoden 1959 lakiuudistusta kaupungeiksi tulleita Suomen kaupunkeja. Valtaosa niistä perustettiin alun perinkin kaupungeiksi, mutta osa uusimmista perustettiin kauppaloiksi ja muutettiin myöhemmin kaupungeiksi, esimerkiksi kaksi nuorinta, vuonna 1905 epäitsenäisestä kauppalasta kaupungiksi muuttunut Lahti ja vuonna 1891 epäitsenäisestä kauppalasta kaupungiksi muuttunut Iisalmi.
Termi vanha kaupunki tuli käyttöön sen takia, että vuonna 1959 säädetyn lain perusteella alettiin kaupungeiksi muuttaa kauppaloita, joille ei tullut kaikkia vanhojen kaupunkien velvoitteita. Näistä kaupungeista alettiin vastaavasti käyttää nimitystä uusi kaupunki. Vanhojen kaupunkien tuli itse huolehtia monista muualla Suomessa valtiolle kuuluneista tehtävistä. Niissä oli siis pitemmälle viety kunnallinen itsehallinto kuin muissa kunnissa, mutta myös monia erityisrasituksia. Kyse oli vuonna 1789 valtakunnan porvaristolle ja kaupungeille annetusta kuninkaallisesta vakuutuksesta ja siinä mainituista kaupunkien erioikeuksista. Esimerkiksi tuomarit valittiin kaupunginvaltuuston päätöksellä. Kaupungit saivat säätää omia järjestyssääntöjä asioista, joissa maalla oli noudatettava yleistä lakia. Helsingissä luovuttiin omasta liikennejärjestyssäännöstä vuonna 1957 ja ryhdyttiin soveltamaan yleistä tieliikennelakia.Helsingin Sanomat 2.12.2007 (50 vuotta sitten) Vuonna 1959 säädettiin laki, jolla tehtiin mahdolliseksi muuttaa kauppaloita ns. uusiksi kaupungeiksi, joilla ei ollut kaikkia vanhojen kaupunkien raskaita velvollisuuksia, esimerkiksi velvollisuutta maistraatin ylläpitoon.
Vanhoissa kaupungeissa oli kaupungin itse ylläpitäminä raastuvanoikeus, maistraatti, ulosottovirasto kaupunginvouteineen ja syyttäjänvirasto kaupunginviskaaleineen. Myös poliisilaitos oli kunnallinen. Kaupungit joutuivat alun perin pitämään myös kaupunginvankilaa. Edellä mainitut kunnalliset laitokset valtiollistettiin vuonna 1978 uuden kunnallislain mukaisesti. 1980- ja 1990-luvuilla raastuvanoikeudet, maistraatit, ulosotto- ja syyttäjänvirastot sekä poliisilaitokset lakkautettiin eräistä kaupungeista (Heinola 1985, Iisalmi 1990, Kaskinen 1983, Kristiinankaupunki 1983, Loviisa 1984, Porvoo 1992, Tammisaari 1980 ja Uusikaarlepyy 1982), jolloin ne päätyivät kihlakunnanoikeuksien ja nimismiespiirien alaisuuteen. Lisäksi Maarianhaminasta lakkautettiin raastuvanoikeus vuonna 1981 ja Torniosta vuonna 1988.
Nimitys ei ole virallinen eikä sitä ole lainsäädännössä määritelty. Nimitys esiintyy useimmiten muodossa niin sanotut vanhat kaupungit.
Ennen vuotta 1959 kaupungeiksi tulleet niin sanotut Suomen vanhat kaupungit KaupunkiPerustamisvuosiEntiset läänitNykymaakuntaTurku1200-luvun lopullaTurun ja Porin lääni 1634–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009Varsinais-Suomen maakuntaPorvoo1346Uudenmaan ja Hämeen lääni 1634–1831, Uudenmaan lääni 1831–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009Uudenmaan maakuntaUlvila1365 (kaupunkioikeudetPorille 1558, Ulvilankunnasta uudestaankaupunki 2000)Turun ja Porin lääni 1634–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009Satakunnan maakunta(Viipuri)1403Viipurin ja Savonlinnan lääni 1634–1721, Pietarin kuvernementti 1721–1743, Viipurin kuvernementti 1744–1812, Viipurin lääni 1812–1940Rauma1442Turun ja Porin lääni 1634–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009Satakunnan maakuntaNaantali1443Turun ja Porin lääni 1634–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009Varsinais-Suomen maakuntaTammisaari (nyk. osa Raaseporia)1546Uudenmaan ja Hämeen lääni 1634–1831, Uudenmaan lääni 1831–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2008Uudenmaan maakuntaHelsinki1550Uudenmaan ja Hämeen lääni 1634–1831, Uudenmaan lääni 1831–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009Uudenmaan maakuntaPori1558Turun ja Porin lääni 1634–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009Satakunnan maakuntaOulu1605Pohjanmaan lääni 1634–1775, Oulun lääni 1775–2009Pohjois-Pohjanmaan maakuntaVaasa1606Pohjanmaan lääni 1634–1775, Vaasan lääni 1775–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009Pohjanmaan maakuntaUusikaupunki1616Turun ja Porin lääni 1634–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009Varsinais-Suomen maakunta(Käkisalmi)1618Käkisalmen lääni 1634–1721, Pietarin kuvernementti 1721–1743, Viipurin kuvernementti 1744–1812, Viipurin lääni 1812–1940Kokkola1620Pohjanmaan lääni 1634–1775, Vaasan lääni 1775–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009Keski-Pohjanmaan maakuntaUusikaarlepyy1620Pohjanmaan lääni 1634–1775, Vaasan lääni 1775–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009Pohjanmaan maakuntaTornio1621Västernorrlandin lääni 1634–1638, Västerbottenin lääni 1638–1809, Oulun lääni 1809–1938, Lapin lääni 1938–2009Lapin maakunta(Sortavala)1632Käkisalmen lääni 1634–1721, Pietarin kuvernementti 1721–1743, Viipurin kuvernementti 1744–1812, Viipurin lääni 1812–1940Hämeenlinna1638Uudenmaan ja Hämeen lääni 1638–1831, Hämeen lääni 1831–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009Kanta-Hämeen maakuntaSavonlinna1639Viipurin ja Savonlinnan lääni 1639–1721, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni 1721–1743, Viipurin kuvernementti 1744–1812, Viipurin lääni 1812–1831, Mikkelin lääni 1831–1997, Itä-Suomen lääni 1997–2009Etelä-Savon maakuntaLappeenranta1649Viipurin ja Savonlinnan lääni 1649–1721, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni 1721–1743, Viipurin kuvernementti 1744–1812, Viipurin lääni 1812–1945, Kymen lääni 1945–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009Etelä-Karjalan maakuntaRaahe1649Pohjanmaan lääni 1649–1775, Oulun lääni 1775–2009Pohjois-Pohjanmaan maakuntaKristiinankaupunki1649Pohjanmaan lääni 1649–1775, Vaasan lääni 1775–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009Pohjanmaan maakuntaKajaani1651Pohjanmaan lääni 1651–1775, Oulun lääni 1775–2009Kainuun maakuntaPietarsaari1652Pohjanmaan lääni 1652–1775, Vaasan lääni 1775–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009Pohjanmaan maakuntaHamina1653Viipurin ja Savonlinnan lääni 1653–1721, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni 1721–1743, Viipurin kuvernementti 1744–1812, Viipurin lääni 1812–1945, Kymen lääni 1945–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009Kymenlaakson maakuntaLoviisa1745Uudenmaan ja Hämeen lääni 1745–1831, Uudenmaan lääni 1831–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009Uudenmaan maakuntaTampere1779Turun ja Porin lääni 1779–1870, Hämeen lääni 1870–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009Pirkanmaan maakuntaKuopio1782Savon ja Karjalan lääni 1782–1831, Kuopion lääni 1831–1997, Itä-Suomen lääni 1997–2009Pohjois-Savon maakuntaKaskinen1785Vaasan lääni 1785–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009Pohjanmaan maakuntaJyväskylä1837Vaasan lääni 1837–1960, Keski-Suomen lääni 1960–1997, Länsi-Suomen lääni 1997–2009Keski-Suomen maakuntaMikkeli1838Mikkelin lääni 1838–1997, Itä-Suomen lääni 1997–2009Etelä-Savon maakuntaHeinola1839Mikkelin lääni 1839–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009Päijät-Hämeen maakuntaJoensuu1848Kuopion lääni 1848–1960, Pohjois-Karjalan lääni 1960–1997, Itä-Suomen lääni 1997–2009Pohjois-Karjalan maakuntaMaarianhamina1861Turun ja Porin lääni 1861–1918, Ahvenanmaan lääni ja maakunta 1918–2009Ahvenanmaan maakuntaKemi1869Oulun lääni 1869–1938, Lapin lääni 1938–2009Lapin maakuntaHanko1874Uudenmaan lääni 1874–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009Uudenmaan maakuntaKotka1879Viipurin lääni 1879–1945, Kymen lääni 1945–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009Kymenlaakson maakuntaIisalmi1891Kuopion lääni 1891–1997, Itä-Suomen lääni 1997–2009Pohjois-Savon maakuntaLahti1905Hämeen lääni 1905–1997, Etelä-Suomen lääni 1997–2009Päijät-Hämeen maakunta
Lähteet Otavan iso tietosanakirja Suomen kaupunkilaitoksen historia 3; L.O. Johansson ja Veikko Tattari: Valtion ja kuntien välinen tehtävien ja kustannusten jako.
Viitteet
Luokka:Suomen asutus- ja yhteiskuntahistoria Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Suomen oikeushistoria Luokka:Suomen historialliset kuntamuodot