Asemakeskus on Ouluun suunniteltu rakennuskokonaisuus, joka yhdistää matkakeskuksen, kaupalliset palvelut ja toimistotilan. Asemakeskus sijoittuu radan varteen Oulun rautatieaseman kaakkoispuolelle. Asemakeskuksen tarkoitus on muun muassa tehostaa asemanseudun maankäyttöä, toimia joukkoliikenteen solmukohtana ja yhdistää Raksilan alue ja keskustan Vaara paremmin toisiinsa.
Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakeskuksen kaavan lokakuussa 2025.
Historia Aiempi matkakeskussuunnitelma 2000-luvun alussa hanketta suunniteltiin matkakeskus-nimellä. Kaupunginvaltuusto vahvisti asemakaavan elokuussa 2005, ja Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyt valitukset kesäkuussa 2007.STT 19.6.2007 Keskuksen rakentamisen piti alkaa vuosina 2008–2009.
Uutta asemakaavaa 3,2 hehtaarin kokoiselle alueelle haki maanomistaja VR-kiinteistöt. Kaupunki kaavoitti alueelle kaikkiaan runsaat 20 000 kerrosneliömetirä, joista varsinaista liikennepalvelujen tilaa oli noin kahdeksan prosenttia, loput yrityksille myytävää liike- ja toimistotilaa. Kerroksia kauppakeskukseen piti tulla kahdesta kuuteen. Kauppakeskukseen piti sijoittaa VR:n henkilöliikennepalveluiden lisäksi runsaasti kaupallista tilaa: erikoistavarakaupan liiketilaa, päivittäistavarakauppa, ravintoloita, hotelli ja toimistotilaa.Jääskeläinen Consulting (2007) Kyseessä oli Oulun ensimmäinen kaavoitushanke, jossa kaavan suunnitteluvaiheessa käytettiin hyväksi 3D-virtuaalimallia.Vianova news (2004), s. 14–15
pienoiskuva|Kivikukko Oulun rautatieaseman alueella. Ympäristöministeriö, VR-Yhtymä Oy, Museovirasto, Ratahallintokeskus, Valtion kiinteistölaitos ja Metsäntutkimuslaitos olivat vuonna 1998 tehneet menettelytapasopimuksen valtakunnallisesti merkittävien rautatie- ja asema-alueiden suojelusta, jossa Oulun asemanseudulta säilytettävän arvoisiksi listattiin ainoastaan asemarakennus ja entinen asemaravintola. Kaava noudatti tätä sopimusta, vaikka asemakaavaa varten laaditussa rakennushistoriaselvityksessä lähes kaikki alueen rakennukset todettiin yhtä arvokkaiksi.Oulun asema-alueen rakennushistoriallinen selvitys (27.6.2003), Arkkitehtitoimisto Ark-Byroo Asema-alueella oli kymmenkunta rakennusta, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta.Kaleva: Asemanseudun suojelu taas esille
Kaavaluonnos sai aikaan runsaasti keskustelua oululaisessa mediassa. Keskustelussa nousi päällimmäisiksi asioiksi vanhojen rakennusten suojelu ja kaavamuutosalueen suppea tarkastelu. Purettavien rakennusten, erityisesti sodanaikaisen sirpalesuojatun vara-aseman, kivikukon, ja punatiilisen VR:n entisen toimistorakennuksen säilytystarpeesta keskusteltiin vilkkaasti. Lisäksi keskustelussa nousi esille rautatie- linja-autoasemien välisen yhteyden parantaminen: hankkeen ei ollut tarkoitus yhdistää rautatieaseman ja viereisen linja-autoaseman toimintoja saman katon alle.Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 26.9.2005. Laajentamalla kaavamuutosaluetta radan toiselle puolelle oltaisiin voitu samalla ratkaista sekä joukkoliikenteen ongelmia että säilyttää aseman vanhat rakennukset.Kaleva 27.2.2005, ja Arkkitehtiopiskelija 1/2006, s. 8-
Hanke oli suunnitteluasteella ainakin vuoteen 2008 asti.Palmberg-Rakennus Oy (2007) Loppuvuonna 2012 matkakeskushankkeen pääsijoittaja Lemminkäinen vetäytyi projektista vedoten epävarmaan taloustilanteeseen.
Asemakeskus (2017–) Vuonna 2017 suunnittelu alkoi alusta, ja voittajaksi valittiin arkkitehtien Ilmari Lahdelma, Rainer Mahlamäki sekä arkkitehtitoimisto m3:n yhteissuunnitelma Tervatynnyrit. Nimi vaihdettiin matkakeskuksesta asemakeskukseksi, ja tontinluovutuskilpailu käynnistettiin uudelleen vuonna 2022.
Lähteet
.
Viitteet
Asemakeskus Asemakeskus