Sisäheitto eli synkopee on foneettinen ilmiö, jossa yksi tai useampi äänne jätetään pois sanan keskeltä. Tämä äänne on useimmiten painoton vokaali.
Sisäheitto ja historiallinen fonetiikka Historiallisessa fonetiikassa sisäheitolla usein viitataan painottoman vokaalin poisjääminen.
Painottoman vokaalin poisjääminen muinaisenglanti hláford > englanti lord englanti Worcester, äännetään kuitenkin ['wʊstəɹ] englanti Gloucester, äännetään kuitenkin ['ɡlɒstəɹ]
latina cál[i]dum > italia caldo "kuuma" latina óc[u]lum > italia occhio "silmä" latina trem[u]láre > ranska trembler "vapista" englanti per[i]lous > murteessa parlous
Sisäheiton käyttö runoissa Retorisena tai runollisena keinona saattaa äänteitä jäädä pois sanan keskeltä.
latina commo[ve]rat > runossa commorat ("hän oli liikkunut") englanti hast[e]ning > runossa hast'ning englanti heav[e]n > runossa heav'n englanti over > runossa o'er
Sisäheitto englannin kielen puhekielessä Vaikka puhekielessä on monta ilmiötä, joita pidetään sisäheittona, sellaiset muodot kuin "didn't" ei pidetä sisäheittoina, vaan supistumina:
englanti [Au]stra[lia]n > puhekielessä Strine englanti g[oing t]o> puhekielessä gonna englanti w[ant t]o > puhekielessä wanna englanti I [woul]d [ha]ve > puhekielessä I'd've
Sisäheitto suomalais-ugrilaisissa kielissä Suomi
Lounaismurteissa sisäheitto eli synkopee on hyvin yleinen ja koskee kolmi- tai useampitavuisten sanojen toisen avoimen tavun vokaalia, joka katoaa, kun ensimmäinen tavu on pitkä ja kolmas tavu alkaa l:llä, m:llä, n:llä, r:llä tai v:llä)
Mnää ole suamlane. Tänäp olis pernoi ja affni ruakan.
Suomen puhekielessä yleisimmin pois jää vokaali i, jos sanan toisessa (painottomassa) tavussa on i-päätteinen diftongi, esim. lannote ja tasottaa.
Lähteet
Aiheesta muualla Ison suomen kieliopin termejä
Luokka:Fonologia