Madonna (koko nimeltään Madonna Louise Ciccone [tʃɪˈkoʊni]; s. 16. elokuuta 1958 Bay City, Michigan, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä, musiikkituottaja ja näyttelijä. Valtaosa hänen musiikistaan on tanssipoppia. Madonna on viihdemusiikin historian kaupallisesti menestyneimpiä artisteja, ja hänen levyjään on myyty yli 300 miljoonaa kappaletta. Madonnalle on tyypillistä jatkuvasti uusiutuva tyyli ja yhteiskunnan konservatiivisten arvojen kyseenalaistaminen. Häntä on kutsuttu myös ”popin kuningattareksi”.
Madonna aloitti uransa tanssijana ja sai ensimmäisen levytyssopimuksensa vuonna 1982. Hän vaikutti popmusiikissa erottuvalla soundillaan ja epäsovinnaisella tyylillään. Hänen hitteihinsä lukeutuvat ”Like a Virgin”, ”Material Girl”, ”La Isla Bonita”, ”Vogue”, ”Take a Bow”, ”Frozen”, ”Hung Up” ja ”4 Minutes”.
Madonna on vaikuttanut merkittävästi pop-kulttuuriin ja haastanut sovinnaisia normeja käsittelemällä teoksissaan seksuaalisuutta, uskontoa ja feminismiä. Hän on hyödyntänyt useita musiikinlajeja, kuten elektronista tanssimusiikkia. Hän on tunnettu musiikkivideoistaan ja näyttävistä kiertueistaan, joissa tanssikoreografioilla on keskeinen osuus.
Madonna on saanut useita Grammy-palkintoja ja hänet on valittu Rock and Roll Hall of Fameen. Madonna on myös näytellyt elokuvissa ja sai Golden Globen nimiosasta elokuvassa Evita (1996). Hän on lisäksi tehnyt dokumentteja ja kirjoja sekä ohjannut muutaman elokuvan.
Lapsuus ja nuoruus
Madonna Louise Ciccone syntyi 16. elokuuta 1958 Bay Cityssä Michiganissa keskiluokkaiseen katolilaiseen perheeseen. Madonnan isä Silvio ”Tony” Ciccone on toisen sukupolven amerikanitalialainen ja työskenteli Chryslerin insinöörinä. Äiti Madonna Louise o.s. Fortin oli kanadanranskalaista ja saksalaista sukujuurta ja ammatiltaan röntgenhoitaja. Madonna nimettiin äitinsä mukaan ja hän on vanhempiensa kuudesta lapsesta kolmas. Muut sisarukset olivat Anthony (1956–2023), Martin (1957), Paula (1959), Christopher (1960–2024) ja Melanie (1962). Madonna oli viisivuotias, kun hänen äitinsä kuoli 30-vuotiaana rintasyöpään.O’Brien 2008, s. 23–30.
Tony Ciccone meni uusiin naimisiin perheen taloudenhoitajan Joan Gustafsonin kanssa, ja liitosta syntyivät Madonnan sisaruspuolet Jennifer ja Mario. Madonnan välit uuden äitipuolensa kanssa jäivät melko etäisiksi, ja hän kapinoi tämän asettamia sääntöjä vastaan. Madonna on sanonut kasvaneensa estottomaksi, koska hänellä ei ollut pysyvää äidin mallia.Easlea 2012, s. 5–6.O’Brien 2008, s. 29, 32.
Madonna varttui Detroitin lähistöllä Pontiacissa. Myöhemmin perhe muutti Rochester Hillsiin. Madonna oli jo koulussa taitava tanssija ja kiinnostui Motown-musiikista. Peruskoulun jälkeen Madonna kävi Rochester Adams High Schoolia ja menestyi opinnoissaan hyvin. Hän oli cheerleader-ryhmänsä johtaja ja näytteli koulumusikaaleissa. Hän alkoi lisäksi opiskella modernia tanssia veteraanitanssija Christopher Flynnin johdolla, ja he kävivät Detroitin diskoissa yhdessä. Flynnistä tuli Madonnalle tärkeä mentori, jolta hän omaksui paljon taidevaikutteita.Easlea 2012, s. 6–8.O’Brien 2008, s. 36, 37, 43.
Syksyllä 1976 Madonna aloitti tanssistipendillä opinnot Michiganin yliopistossa Ann Arborissa ja suunnitteli tanssijan ammattia. Hän opiskeli uutterasti, mutta saadakseen itselleen nimeä hän jätti opintonsa kesken heinäkuussa 1978 ja muutti New Yorkiin. Kertomansa mukaan hänellä oli muuttaessaan vain 35 dollaria taskussaan.O’Brien 2008, s. 54, 55.
Madonna otti New Yorkissa lisää tanssitunteja. Hän elätti itsensä sekalaisilla töillä, muun muassa Dunkin’ Donutsissa ja Russian Tea Roomissa. Lisäksi hän toimi alastonmallina valokuvaajille ja taidemaalareille. Pearl Lang otti Madonnan nykytanssiryhmäänsä syksyllä 1978, ja tämä esiintyi useassa ryhmän tanssituotannossa.Easlea 2012, s. 8–9. Kului kuitenkin neljä vuotta ennen kuin Madonna alkoi saada haluamaansa menestystä.O’Brien 2008, s. 58.
Ura
Alku yhtyeissä ja levytyssopimus
Madonna lähti Langin tanssiryhmästä vuonna 1979 ja alkoi seurustella muusikko Dan Gilroyn kanssa. Madonna alkoi tanssia Voidvillessa, joka oli Gilroyn yhtyeen Breakfast Clubin sivuprojekti. Hän pääsi pian sen jälkeen ranskalaisen muusikon Patrick Hernandezin maailmankiertueelle taustatanssijaksi.O’Brien 2008, s. 63, 64. Kaksi belgialaista musiikkituottajaa näki esityksen, ja he kutsuivat Madonnan Pariisiin tarkoituksenaan tehdä hänestä kabareelaulaja. Madonna vietti Pariisissa kesän, mutta matka ei tuottanut tulosta. Palattuaan New Yorkiin hän opetteli soittamaan rumpuja ja kitaraa ja liittyi Breakfast Clubiin. Hän alkoi myös kirjoittaa lauluja ja nousi yhtyeen laulusolistiksi. Madonna sai myös lehti-ilmoituksen kautta roolin Stephen Jon Lewickin pienen budjetin elokuvassa Rakkauden uhri, jossa hän näytteli dominaa. Keskeneräiseksi jäänyt amatöörifilmi julkaistiin vasta myöhemmin, kun Madonnasta oli jo tullut kuuluisa.Easlea 2012, s. 10–11.
Madonna jätti Breakfast Clubin ja oli hetken yhtyeessä nimeltä Madonna & The Sky. Sen jälkeen hän perusti Emmy-yhtyeen uuden poikaystävänsä Stephen Brayn kanssa. Emmy soitti uuden aallon poppia ja nauhoitti demon marraskuussa 1980. Levy-yhtiöpomo Camille Barbone tarjoutui Madonnan manageriksi, jos hän jättäisi yhtyeensä. Barbone kokosi Madonnalle taustayhtyeen, jonka kanssa hän nauhoitti demon elokuussa 1981. Madonna teki suurimman osan demojen melodioista ja sanoituksista itse. Hän esiintyi yhtyeineen säännöllisesti New Yorkin klubeilla ja alkoi vähitellen saada nimeä.O’Brien 2008, s. 68–74.
Madonna irtisanoi Barbonen helmikuussa 1982, koska tämä ei onnistunut saamaan hänelle levytyssopimusta. Madonna kiersi edelleen äänitysstudioissa ja oli vakiokasvo suositulla Danceteria-klubilla. DJ ja a&r-mies Mark Kamins kiinnostui Madonnan ja Brayn tekemästä tanssipopkappaleesta ”Everybody”. Hän vei nauhan Sire Recordsin johtaja Seymour Steinille. Tämä teki Madonnan kanssa 5 000 dollarin sopimuksen kahdesta singlestä. ”Everybody” julkaistiin lokakuussa 1982 ja sen seuraaja ”Burning Up” maaliskuussa 1983. Kumpikin menestyi kohtalaisesti tanssilistoilla, joten Stein teki Madonnan kanssa sopimuksen kokonaisesta albumista.Easlea 2012, s. 11–15.O’Brien 2008, s. 78–85.
Nousu poptähdeksi
Madonnan nimeä kantava esikoisalbumi (1983) sisälsi kahdeksan kappaletta, joista viisi oli Madonnan itse kirjoittamia. Albumin ensimmäinen single ”Holiday” nousi Billboardin singlelistan sijalle 16, ”Borderline” sijalle 10, ja ”Lucky Star” sijalle neljä. Albumin myynti ylitti kultalevyn rajan keväällä 1984. Madonna oli tällöin kehittänyt itselleen tunnusomaisen pukeutumistyylin, johon kuului runsaasti asusteita ja koruja sekä navan paljastava toppi.Easlea 2012, s. 16–25. Hänen suosionsa kasvoi tyylitietoisten newyorkilaisten keskuudessa, ja varsinkin teinitytöt löysivät hänet tyyli-ihanteekseen, jota jäljiteltiin tarkasti.O’Brien 2008, s. 74, 75.
Madonna on itse kuitannut ensialbuminsa lähinnä ”aerobic-levyksi”, sillä useissa kappaleissa on syntetisaattoriefektejä ja vauhdikasta energiaa. Jo ensijulkaisullaan Madonna pyrki kappaleissaan selkeyteen ja yksiselitteisyyteen. Esimerkiksi ”Borderline”-kappaleessa on kyse rakkauden etsinnästä ja ”Lucky Starissa” suojelusenkelistä.O’Brien 2008, s. 94, 95. Madonna tiedosti laulutaitonsa rajallisuuden, ja ensilevytyksillä hänen äänensä on sangen kimakka. Hänen taitonsa lauluntekijänä tulivat sen sijaan ilmi jo ensilevyllä, sillä hänellä oli ymmärrystä kaupallisesta soundista ja hittilaulun ominaisuuksista.O’Brien 2008, s. 93, 94.
Madonnan toinen albumi, tuottajasuuruus Nile Rodgersin tuottama Like a Virgin (1984) nosti hänet maailmantähdeksi. Singleistä tärkein Madonnalle oli ”Like a Virgin”. Billy Steinbergin ja Tom Kellyn kirjoittama laulu tihkuu ironiaa, josta tuli Madonnan musiikin tunnusmerkki. Madonna piti kappaletta ”kieroutuneena”, mutta samastuttavuutensa vuoksi varmana hittinä. Toinen single ”Material Girl” on rytmiltään vauhdikas ja Madonnan ylistys 1980-luvun hengelle. Molemmat singlet nousivat listojen kärkipäähän kautta maailman, ja albumi vietti kolme viikkoa Yhdysvaltain albumilistan ykkösenä. Marraskuussa 1984 julkaistun albumin suosiota vauhdittivat ”Like a Virginin” musiikkivideo sekä Madonnan esiintyminen morsiuspukuun pukeutuneena MTV Video Music Awards -palkintojuhlassa syyskuussa 1984.Easlea 2012, s. 26–37.O’Brien 2008, s. 106, 107.
True Blue ja elokuvaroolit
pienois|pysty|Madonna Who’s That Girl -kiertueella vuonna 1987. 1980-luvun viihdemusiikissa Madonnan menestys oli poikkeuksellista. Hänen kovimmat kilpailijansa pop-maailmassa olivat Prince, Michael Jackson ja Cyndi Lauper. Madonna oli levy-yhtiölleen Warner Music Groupille helppo markkinoitava: valkoihoinen, voimakkaan seksuaalinen ja provosoiva. Hänen epäsovinnaisuutensa ja uudenlainen tanssisoundinsa erottuivat edukseen muista valtavirran naisartisteista.O’Brien 2008, s. 113, 114. Vuoden 1985 Like a Virgin -maailmankiertue vei Madonnan klubeilta suuremmille konserttipaikoille ja aloitti kansainvälisen ”Madonna-ilmiön”. Hänen kasvavaan fanikuntaansa kuului jo kaikenikäisiä ja taustoiltaan erilaisia ihmisiä.O’Brien 2008, s. 128, 129.
Madonna halusi myös näytellä ja piti toista albumiaan pääsylippuna elokuva-alalle. Tätä silmällä pitäen hän teki suuren budjetin musiikkivideoita ja nosti näin naisartistien rimaa Music Television -kanavalla. Ohjaaja Susan Seidelman halusi Madonnan sivurooliin elokuvaansa Missä olet, Susan?, joka kuvattiin syksyllä 1984. Energisen Susanin rooli sopi Madonnalle, ja suoritusta on yleisesti pidetty hänen näyttelijäuransa parhaana. Hänen ja Steve Brayn tekemä tanssikappale ”Into the Groove” sisältyi elokuvan ääniraidalle ja oli maailmanlaajuisesti listaykkönen.O’Brien 2008, s. 121–123.
Madonna tapasi Like a Virgin -kiertueen aikoihin näyttelijä Sean Pennin. He aloittivat seurustelun, ja Madonna muutti Pennin mukana New Yorkista länsirannikolle. Pian Madonnan vanhat alastonkuvat päätyivät Playboy- ja Penthouse-lehtiin. Vaikka Madonna oli salaa mielissään julkisuudesta, hän tuomitsi kuvien käytön. Hän esiintyi peittävässä asussa Live Aid -hyväntekeväisyyskonsertissa, jossa kerättiin rahaa Etiopian nälänhätään.O’Brien 2008, s. 133, 134.
Madonna ja Penn näyttelivät tuoreena avioparina elokuvassa Shanghain yllätys (1986), joka kuvattiin vaikeissa olosuhteissa Hongkongissa. Kansainvälinen lehdistö piiritti lakkaamatta kuuluisaa pariskuntaa, mikä suututti Pennin. Madonna inhosi kuvaushanketta, eikä hän vakuuttanut roolisuorituksellaan. Myös arvostelijat haukkuivat elokuvan.O’Brien 2008, s. 137–139.
Syksyllä 1985 Madonna aloitti kolmannen albuminsa True Blue työstämisen. Hän toimi myös levyn toisena tuottajana yhdessä Patrick Leonardin kanssa. Albumin hittejä olivat moraalinen balladi ”Live to Tell”, ”Open Your Heart”, raskauteen ja aborttiin kantaaottava ”Papa Don’t Preach” sekä latinorytminen ja haaveellinen ”La Isla Bonita”. ”Open Your Heart” oli vaativa levytys suuren äänialansa vuoksi. Madonnan sanoitukset olivat albumilla henkilökohtaisempia, ja useat käsittelivät hänen rakkauttaan Penniin. Levyn hienostunut sävy siirsi Madonnan pois purukumipop-imagosta. True Blue ilmestyi kesäkuussa 1986, ja siitä tuli Madonnan myydyin studioalbumi.O’Brien 2008, s. 140–143.
Madonnan seuraava elokuva Who’s That Girl tuli ensi-iltaan 1987. Hän näytteli James Foleyn ohjauksessa itselleen luontevaa roolia kadun kasvattina. Elokuva sai ristiriitaisia arvosteluja eikä ollut kassamenestys. Kuvausten jälkeen Madonna piti Who’s That Girl -maailmankiertueen, jossa oli aiempaa enemmän teatterielementtejä. Hänellä oli nyt myös aiempaa suurempi taustaryhmä laulajineen ja tanssijoineen.O’Brien 2008, s. 153, 255.
Like a Prayer ja Dick Tracy