thumb|280px|Bratislava sijaitsee Tonavan varrella. Bratislava (ent. Prešporok, , ) on Slovakian pääkaupunki. Bratislavassa oli vuoden 2021 alussa 475 000 asukasta, ja se on väkiluvultaan maan suurin kaupunki. Bratislava sijaitsee Slovakian lounaisosassa Tonavan varrella. Sillä on yhteinen raja kahden naapurivaltion, Itävallan ja Unkarin, kanssa. Kyseessä on ainoa itsenäisen valtion pääkaupunki, jolla on maarajaa kahden toisen valtion kanssa.
Bratislava on Slovakian poliittinen, kulttuurinen ja taloudellinen keskus. Siellä on Slovakian presidentin, parlamentin ja hallituksen toimitilat ja useita yliopistoja, teattereita, museoita ja muita merkittäviä kulttuuri-, talous- ja oppilaitoksia. Myös monien suurten yritysten pääkonttoreita on Bratislavassa.
Bratislava tunnettiin pitkään saksalaisella nimellään Pressburg. Sen historiaan ovat vaikuttaneet useat eri kansat, kuten saksalaiset, tšekit, unkarilaiset, juutalaiset ja slovakit. Kaupunki oli Unkarin kuningaskunnan, joka oli osa laajempaa Habsburgien imperiumia, pääkaupunki vuosina 1536–1784 . Kaupungista tuli 1800-luvulla slovakkien kansallisliikkeen keskus, ja useat merkittävät slovakialaiset, kuten Milan Rastislav Štefánik ja Alexander Dubček, ovat asuneet kaupungissa.
Nimi Kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran nimellä Brezalauspurc Salzburgin vuosikirjoissa, joissa kerrotaan baijerilaisten ja unkarilaisten taisteluista Bratislavan linnan luona vuonna 907.Janota", s. 152; Linna oli nimetty todennäköisesti joko kuningas Svätopluk I:n kolmannen pojan Predslavin tai paikallisen Braslav-nimisen aatelisen mukaan.Lacika, s. 6Janota, s. 154 Nimi esiintyy myös muodoissa Braslava tai Preslava Unkarin kuningas Tapani I:n lyömissä rahoissa vuoden 1000 tienoilla. Myöhemmin keskiajalla kaupungin nimeksi vakiintui saksaksi Pressburg. Vaikka se oli virallinen nimi vuoteen 1919 asti, slovakit kutsuivat kaupunkia nimellä Prešporok ja unkarilaiset Pozsony (ennen 1800-lukua Posony). Yhä käytössä oleva unkarilainen nimi saattaa olla peräisin 1000-luvulta Bratislavan linnan Božaň-nimiseltä hallitsijalta.Janota", s. 155 Lisäksi renessanssiajalla kaupunkia kutsuttiin asiakirjoissa nimellä Istropolis, "Tonavan kaupunki" muinaiskreikaksi.
Kaupungin nykyinen nimi Bratislava on peräisin vuodelta 1837, jolloin slavistiikan tutkija Pavel Jozef Šafárik rekonstruoi vanhojen nimien perusteella muodon Břetislaw. Hän uskoi sen juontuvan Böömin hallitsijasta Břetislav I:stä. Nimeä käyttivät ensimmäisen kerran slovakkien kansallisliikkeen jäsenet vuonna 1844 muodossa Bratislav. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ei-slovakit yrittivät nimetä kaupungin "Wilsonin kaupungiksi" () Yhdysvaltojen presidentin Woodrow Wilsonin mukaan, koska he halusivat estää kaupungin liittämisen Tšekkoslovakiaan. Ehdotus hylättiin, ja kaupungin virallinen nimi muutettiin muotoon Bratislava maaliskuussa 1919, jolloin kaupunki oli liitetty Tšekkoslovakiaan.
Maantiede Bratislava sijaitsee Slovakian lounaisosassa, ja sillä on yhteinen raja sekä Itävallan että Unkarin kanssa. Matkaa Tšekin rajalle on 62 km ja Wieniin 60 km. Kaupungin pinta-ala on 367,58 km² , ja se on pinta-alaltaan Slovakian toiseksi suurin kaupunki Vysoké Tatryn jälkeen. Tonava kulkee Bratislavan halki lännestä kaakkoon, ja Keski-Tonava alkaa Devínin portilta Bratislavan länsiosasta. Muita jokia ovat Morava, joka muodostaa kaupungin luoteisrajan ja laskee Tonavaan Devínissä, Pieni Tonava ja Vydrica, joka laskee Tonavaan Karlova Vesin osa-alueella.
Bratislavasta alkavat Pienet Karpaatit, jotka kuuluvat Karpaattien vuorijonoon, mutta myös Záhorien ja Tonavan alangot ulottuvat Bratislavaan asti. Kaupungin keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 140 metriä. Alavin kohta on Tonavan pinta, joka on keskimäärin 126 metrin korkeudella, ja korkein kohta Devínska Kobyla on 514 metrin korkeudella.
Ilmasto Bratislava sijaitsee pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä, ja siellä vallitsee mannerilmasto ja neljä selvästi erottuvaa vuodenaikaa. Kaupunki on usein tuulinen, ja kuumien kesien sekä kylmien ja kosteiden talvien välinen ero on suuri. Bratislava on yksi Slovakian lämpimimmistä ja kuivimmista paikoista.Lacika, s. 10 Jotkin Bratislavan osat, erityisesti Devín ja Devínska Nová Ves, ovat alttiita Tonavan ja Moravan tulville. Uusia tulvaesteitä rakennetaan molemmille rannoille.
Historia thumb|left|Alkuperäinen biatec ja sen myöhempi jäljennös viiden korunan kolikossa. Bratislavan alueella tiedetään olleen pysyvää asutusta nauhakeraamisen kulttuurin aikaan noin 5000 eaa. neoliittisella kaudella. Noin 200 eaa. kelttiläiset boijit perustivat ensimmäisen merkittävän asutuskeskuksen, oppidumin ja rahapajan, jossa lyötiin biatecin nimellä tunnettuja hopeakolikoita. Alue oli Rooman vaikutuksen alla ensimmäiseltä vuosisadalta 300-luvulle ja kuului Limes Romanus -rajapuolustusjärjestelmään.Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 73 Roomalaiset toivat alueelle viininviljelyn ja aloittivat viininvalmistuksen perinteen, joka on säilynyt nykyaikaan saakka.
Nykyisten slovakkien slaavilaiset esi-isät saapuivat seudulle kansainvaellusaikana 400- ja 500-lukujen välillä.Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 90 Slaavilaiset kapinoivat avaarien hyökkäyksiä vastaan ja perustivat Samon valtakunnan (623–658), joka on varhaisin tunnettu slaavien poliittinen yksikkö. 800-luvulla Bratislavan ja Devínin linnat olivat slaavilaisten Nitran ruhtinaskunnan ja Suur-Määrin valtion tärkeitä keskuksia.Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 95 Ensimmäinen tunnettu maininta kaupungista on vuodelta 907, jolloin Suur-Määri kukistui unkarilaisten hyökkäysten vuoksi.Špiesz, s. 9
thumb|Bratislava (Pressburg) 1600-luvulla. 900-luvulla Bratislavan alue, josta myöhemmin tuli Pozsonyn maakunta, liitettiin Unkarin kuningaskuntaan. Se nousi keskeiseksi taloudelliseksi ja hallinnolliseksi keskukseksi valtakunnan rajalla. Strategisen sijaintinsa vuoksi kaupunki joutui usein hyökkäysten ja taisteluiden kohteeksi, mutta sijainti merkitsi myös taloudellista kehitystä ja merkittävää poliittista asemaa. Unkarin kuningas Endre III antoi Bratislavalle sen ensimmäiset tunnetut kaupunginoikeudet vuonna 1291Špiesz, s. 43, ja vuonna 1405 kuningas Sigismund Luxemburgilainen julisti sen valtakunnankaupungiksi. Hän antoi vuonna 1436 kaupungille oikeuden käyttää omaa vaakunaa.Špiesz, s. 132 Vuonna 1465 Matias Corvinus perusti kaupunkiin silloisen Unkarin kuningaskunnan ainoan yliopiston nimeltä Universitas Istropolitana. Yliopiston toiminta lakkasi kuitenkin jo 1490-luvulla kuninkaan kuoleman jälkeen.
Osmanit voittivat Unkarin Mohácsin taistelussa vuonna 1526, ja sen jälkeen turkkilaiset piirittivät ja vaurioittivat Bratislavaa mutta eivät onnistuneet valloittamaan sitä.Lacika, s. 30 Koska osmanit etenivät Unkarin alueelle, Bratislavasta tehtiin muun Unkarin uusi pääkaupunki 1536. Aluetta hallitsivat siitä eteenpäin Habsburgit, ja sen historiassa alkoi uusi aikakausi. Alue käsitti suunnilleen nykyisen Slovakian, Burgenlandin ja Länsi-Kroatian. Bratislavasta tuli kruunajaiskaupunki, siellä asuivat kuninkaat, arkkipiispat ja aateliset, ja sinne sijoitettiin kaikki tärkeät virastot. Pyhän Martinuksen katedraalissa kruunattiin vuosina 1536–1830 yksitoista kuningasta ja kuningatarta.Lacika, s. 62 Siitä huolimatta 1600-lukua leimasivat Habsburgien vastaiset kansannousut, taistelut turkkilaisten kanssa, tulvat, kulkutaudit ja muut katastrofit.Lacika, s. 31–34 Uskonpuhdistus alkoi 1500-luvun toisella puoliskolla ja sai kannattajia lähinnä kaupunkilaisten keskuudessa. Katolisia Habsburgeja vastaan puhkesi kapinoita, ja kaupungin asuinalueita tuhottiin. Kapinalliset valloittivat useita kertoja kaupungin ja linnan, jotka joutuivat aina uudestaan keisarillisten joukkojen haltuun. Kansannousujen kausi päättyi vuonna 1711 Szatmárin rauhan allekirjoittamiseen.Lacika, s. 31–33
left|thumb|Bratislava (Pressburg) piirroksessa vuodelta 1787. Bratislava kukoisti 1700-luvulla Maria Teresian valtakaudella, jolloin siitä tuli nykyisen Slovakian ja Unkarin alueen suurin ja merkittävin kaupunki.Lacika, s. 34–36 Väkiluku kolminkertaistui, ja kaupunkiin rakennettiin uusia palatseja, luostareita, asuintaloja ja katuja, sillä se oli alueen sosiaalisen elämän ja kulttuurin keskus.Lacika, s. 35–36 Bratislavan merkitys alkoi kuitenkin hiipua Joosef II:n aikana, varsinkin kun Unkarin kruunu siirrettiin kaupungista Wieniin vuonna 1783, millä pyrittiin vahvistamaan Itävallan ja Unkarin välistä liittoa. Monet virastot muuttivat sen jälkeen Budaan, ja niitä seurasi suuri osa aatelistosta. Bratislavasta tuli slovakkien nationalismin keskus: vuonna 1783 julkaistiin ensimmäinen slovakinkielinen sanomalehti, Presspurske Nowiny (Pressburgin uutiset), ja ensimmäinen slovakinkielinen romaani.Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 350–351
Bratislavan historia liittyi 1800-luvulla kiinteästi Euroopan merkittäviin tapahtumiin. Itävallan ja Ranskan välillä somittu Pressburgin rauha allekirjoitettiin Bratislavassa 1805.Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 384 Napoleon I:n joukot tuhosivat Devínin linnan 1809, ja Bratislavan linna tuhoutui tulipalossa 1811.Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 385 Vuoden 1848 vallankumoukset saivat Ferdinand V allekirjoittamaan Priimaksen palatsissa niin sanotut maaliskuun lait, joihin kuului maaorjuuden lakkauttaminen.. Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 444 Teollisuus kehittyi nopeasti 1800-luvulla, ja ensimmäinen hevosvetoinen rautatie nykyisen Slovakian ja Unkarin alueella rakennettiin Bratislavasta Svätý Juriin vuonna 1840, ja höyryvetureita käyttävä linja avattiin Wieniin 1848.Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 426–427, 451. Kaupunkiin perustettiin uusia teollisuuslaitoksia, liikeyrityksiä ja muita laitoksia, esimerkiksi Slovakian ensimmäinen pankki vuonna 1842. Bratislavan ensimmäinen pysyvä Tonavan ylittävä silta Starý most rakennettiin vuonna 1891.Lacika, s. 41
thumbnail|Liittoutuneiden pommitusten aiheuttamaa tuhoa Apollo-yhtiön tehtaalla Bratislavassa syyskuussa 1944. Ensimmäisen maailmansodan ja Tšekkoslovakian muodostamisen jälkeen 28. huhtikuuta 1918 Bratislava liitettiin uuteen valtioon kaupungin edustajien vastahakoisuudesta huolimatta.Lacika, s. 42 Hallitseva unkarilainen ja saksalainen väestö yritti estää kaupungin liittämisen Tšekkoslovakiaan ja julisti sen vapaakaupungiksi. Tšekkoslovakian legioonat kuitenkin saapuivat kaupunkiin tammikuussa 1919. Kaupungista tuli heti slovakkien poliittisten elinten ja järjestöjen keskuspaikka, ja sitä pidettiin parempana pääkaupunkina Slovakialle kuin Martinia tai Nitraa, koska sen taloudellinen merkitys oli suuri ja strateginen sijainti Tonavan rannalla hyvä. Nimi Bratislava otettiin virallisesti käyttöön 27. maaliskuuta 1919.
Vuonna 1938 Natsi-Saksa valtasi naapurimaan Itävallan Anschlussissa, ja myöhemmin samana vuonna saksalaiset miehittivät edelleen itsenäiset Petržalkan ja Devínin kauppalat etnisin perustein.Kováč et al., "Bratislava 1939–1945", s. 16–17 Bratislava julistettiin ensimmäisen itsenäisen Slovakian tasavallan pääkaupungiksi 14. maaliskuuta 1939, mutta uusi valtio joutui nopeasti natsien vaikutusvallan alle. Vuosina 1941–1942 ja 1944–1945 uusi Slovakian hallitus karkotti suurimman osan kaupungin noin 15 000 juutalaisesta,Lacika, s. 43.Kováč et al., "Bratislava 1939–1945, s. 174–177 joista suurin osa lähetettiin keskitysleireille. Liittoutuneet pommittivat Bratislavaa, saksalaiset joukot miehittivät sen vuonna 1944 ja lopulta puna-armeija otti sen haltuunsa 4. huhtikuuta 1945.Kováč et al., "Kronika Slovenska 2", s. 300 Toisen maailmansodan lopussa Saksan viranomaiset olivat evakuoineet suurimman osan Bratislavan saksalaisista, joista muutama palasi kaupunkiin sodan jälkeen joutuakseen uudelleen karkotetuiksi Benešin asetusten nojalla.Kováč et al., "Kronika Slovenska 2", s. 307–308 thumbnail|Nový Mostin silta ja Petržalka Bratislavan linnasta.