Tämä on luettelo antiikin filosofian keskeisimmistä termeistä. Termit ovat kreikankielisiä, ellei toisin mainita. __NOTOC__

A

adiafora : yhdentekevät asiat, ehdonvallan asiat. Erityisesti stoalainen termi. Myöhemmin käytössä kristinuskossa. agathos : hyvä, halun sopiva kohde. Platonilla agathon, hyvän idea. agōgē : kasvatus, harjoitus; elämäntapa. agrafa dogmata : kirjoittamattomat opit. aion : ajanjakso, aikakausi, ikuisuus. aisthēsis, aisthanesthai : aistiminen; , aistia. Sanan "estetiikka" alkuperä. aithēr : viides alkuaine, jonka katsottiin täyttävän kuunylisen kaikkeuden. aitia : syy. Esimerkiksi Aristoteleen neljä syytä. aletheia : peitoton totuus. anamnēsis : mieleen palauttaminen. Sanan "anamneesi" alkuperä. anthrōpos : ihminen, ihmisolento. Epiktetoksella eettinen ideaali. apatheia : intohimoista eli negatiivisista tunteista vapautuminen. Sanan "apatia" alkuperä. apeirōn : rajaton massa. Anaksimandroksen käyttämä termi. aformē : vastahakoisuus, impulssi olla toimimatta, jonka ekklisis saa aikaan. Vastakohta hormē. aponia : kärsimyksen, kuten kivun, puuttuminen. Erityisesti epikurolainen termi. aporia : umpikuja, pulmatilanne. Esimerkiksi sokraattisten dialogien päätöstila. aproēgmena : asiat, joita tuli välttää. Moraalisesti yhdentekeviä, mutta luonnon mukaan epämieluisia, kuten sairaus. Stoalainen käsite. Vastakohta proēgmena. aretē : lat. virtus: hyve. arkhē : alku, alkuperuste, ensimmäinen prinsiippi. askēsis : kurinalainen harjoitus hyveen saavuttamiseksi. Sanan "askeesi"" alkuperä. ataraksia : mielenrauha, joka ei riipu ulkoisista asioista. Erityisesti hellenistisen filosofian termi. autarkeia : itseriittoisuus, henkinen riippumattomuus kaikista itsen ulkopuolisista asioista.

C

clinamen lat., kreik. , parenklisis: atomien poikkeaminen radaltaan. Epikurolaisen atomiopin termi.

D

daimōn : ihmisen jumalhenki, suojelushenki. Esimerkiksi Sokrateen uskomus omasta suojelushengestään. Sanan "demoni" alkuperä. dēmiourgos : "käsityöläinen", luojajumala, demiurgi. Esimerkiksi Platonin Timaioksen ja gnostilaisuuden luojajumala. diafora : ero. diatribē : keskustelu. dihairesis : todellisuuden jäsentäminen, käsiteanalyysi, määrittely. Stoalaisuudessa menetelmä sen erottamiseksi, mikä on meidän vallassamme ja mikä ei. Katso myös prohairesis. dogma : uskomus, järjen ja kokemuksen perusteella muodostettu periaate. Sanan "dogmi" alkuperä. doksa : usko(mus); (enemmistön) mielipide, yleinen uskomus. dynamis : (ensimmäinen) potentiaalisuus, mahdollisuus, kyky, voima.

E

eidos : kuva, muoto, idea; laji. Platonin ideaopissa "idea". Aristoteleella "laji". ekklisis : vastahakoisuus, taipumus suuntautua poispäin jostain asiasta. Vastakohta oreksis. ekpyrōsis : sykleittäin toistuva maailmanpalo. elenkhos : kumoaminen, sokraattinen menetelmä. ef' hēmin : asiat jotka ovat vallassamme. Erityisesti stoalainen termi. energeia : (toinen) aktuaalisuus, toiminta. Katso myös entelekheia. entelekheia : (ensimmäinen) aktuaalisuus. Katso myös energeia. epagōgē : induktio. epistēmē : varma ja tosi tieto. Sanan "epistemologia" alkuperä. epithymētikon : haluava sielu. Platonin sielun kolmijaon yksi osa. epokhē : arvostelusta pidättyminen. Erityisesti skeptikoiden käyttämä termi. Myöhemmin Edmund Husserlilla sulkeistamisen menetelmä. ethos : tapa, moraalinen luonne. Yksi kolmesta suostuttelun välineestä retoriikassa. Sanan "etiikka" alkuperä. eudaimonia : lat. beata vita: onnellisuus, hyvinvointi. eupatheia : hyvä tunne (vastakohtanaan pathē), joita on stoalaisella viisaalla, jonka kaikki arvostelmat ja teot ovat oikeita (hyveellisiä).

F

fantasma, fantasia , : vaikutelma, aistimussisältö, se miten jokin havaitaan. fronēsis : käytännöllinen järki, ymmärrys. fysis : lat. natura: luonto. Sanojen "fysikaalinen", "fysiikka" alkuperä.

G

genos : suku. ginōskein : tietoisuus. gnōsis : tieto.

H

hairesis : uskomusten valinta, uskovien joukko, koulukunta. Sanan "heresia" alkuperä. hēdonē : nautinto. Sanan "hedonismi" alkuperä. hēgemonikon : hallitseva periaate, sielun hallitseva osa. heimarmenē : kohtalo. heksis : jossain tilassa oleminen, dispositio; (toinen) potentiaalisuus. hormē : positiivinen impulssi tai jotakin kohden suuntautuva halu, jonka oreksis saa aikaan. Vastakohta aformē. horos, horismos , : termi, määritelmä. hylē : aine. hypokeimenon : lat. subiectum: "alla oleva", subjekti, substraatti. hypostasis : todellisuus, olemassaolo, olemus, persoona. Esimerkiksi kristillisessä teologiassa pyhän kolminaisuuden persoona.

I

idion : ominaisuus.

K

kalos : kaunis. Joskus moraalisessa merkityksessä: hyvä, hyveellinen. kalos kagathos : ”kaunis ja hyvä”, ”jalo ja hyvä”. Miehen ihanne, hyvä kansalainen. katalēpsis : "tavoittaminen", "kiinniottaminen", ulkoisten vaikuttaminen selkeä käsittäminen. Erityisesti stoalainen termi. katēgoria : kategoria, predikointi. Verbi: katēgorein. kathēkon , lat. officium: velvollisuus, luonnonmukainen toiminta, sopiva toiminta tiellä hyveeseen. Erityisesti stoalainen termi. katorthōma : täydellinen tai hyveellinen toiminta, hyveellinen kathēkon. Erityisesti stoalainen termi. kinēsis : liike, muutos ja niiden aiheuttamisen kyky. Sanan "kinetiikka" alkuperä. kosmos : järjestys, maailma, kaikkeus.

L

logikos : järjellinen. logistikon : järkisielu. Platonin sielun kolmijaon yksi osa. logos : järki, looginen argumentti, sana. Myös kosmoksen järjestävä prinsiippi. Sanan "logiikka" alkuperä. logos spermatikos : stoalaisuudessa kaikkeuden aikaansaava prinsiippi, joka luo kaiken ja ottaa kaiken takaisin itseensä.

N

nomos : laki, tapa. nous , lat. ratio: järki. Aristoteleella sielun järkevä osa.

O

oiēsis : mielipide, usein ylimielinen tai omahyväinen. oikeiōsis , lat. conciliatio: "omaksi ottaminen", "asioiden omaksi tekeminen"; moraalinen kasvuprosessi, itsetietoisuuden kehittymisen prosessi kaikillä eläimillä, mikä johtaa ihmisellä tietoisuuteen yhteisöllisyydestä. oreksis : halu, taipumus suuntautua jotain asiaa kohti. Vastakohta ekklisis. ousia : olemus, ydin, substanssi

P

paideia , lat. humanitas: sivistys, koulutus, kasvatus. Latinannos Ciceron. palingenesia : maailman kausittainen uudistuminen, joka liittyy ekpyrōsikseen. parenklisis katso clinamen. pathē : lat. adfectus: intohimo, passio, tunne, stoalaisuudessa usein liiallinen tai virheellisiin arvostelmiin perustuva. pathos : yksi kolmesta suostuttelun välineestä retoriikassa. pneuma : ilma, henki, hengitys, usein prinsiippinä stoalaisessa fysiikassa. proēgmena : asiat, joita tuli suosia. Moraalisesti yhdentekeviä, mutta luonnon mukaan mieluisia, kuten terveys. Stoalainen käsite. Vastakohta aproēgmena. prohairesis : harkinta, (harkittu) valinta, (vapaa) tahto. Erityisesti stoalainen termi. Katso myös dihairesis. prokopē : edistys, tiellä kohti viisautta. prolēpsis : ennakkokäsitys, jota kaikilla rationaalisilla olennoilla on. propatheia , lat. corporis sensus: esitunne, ruumiillinen aistimus ja tahdosta riippumaton ajatus. Erityisesti stoalainen termi. protreptikos : kehotus. Esimerkiksi kehotus filosofointiin (kuten Aristoteleen dialogi Kehotus). psykhē : mieli, sielu, elämä, elävä prinsiippi. Sanan "psyyke" alkuperä.

S

sofos : viisas ja hyveellinen henkilö, eettinen ideaali. stoikheion : elementti, alkuaine. syllogismos : deduktio. symbebēkos : lat. accidens: aksidenssi. sympatheia : sympatia, osien sukulaisuus orgaaniseen kokonaisuuteen, molemminpuolinen riippuvuus. synkatathesis : myöntymys, vaikutelmien hyväksyminen, mikä mahdollistaa toiminnan.

T

tekhnē : taito. Tiedon (erityisesti epistēmē) käytännöllinen sovellus. telos : päämäärä, esimerkiksi luonnossa tai elämässä. Sanan "teleologia" alkuperä. tetrafarmakos : ”neliosainen lääke”, Epikuroksen ohje sille, kuinka ihminen voi elää onnellista elämää. theōrēma : yleinen periaate tai havainto. theos : jumala. Yhdistettiin stoalaisuudessa kaikkeudessa vallitsevaan järjestykseen. thymoeidēs : intosielu. Platonin sielun kolmijaon yksi osa. tonos : jännite, stoalaisen fysiikan periaate, joka saa aikaan vetovoiman ja vastenmielisyyden, ja on myös hyveen ja paheen syy sielussa. to ti esti, to ti ēn einai , : lat. essentia: ”se mikä se on”, olemus.

Z

zōon politikon : ”poliittinen eläin”, Aristoteleen käyttämä nimitys ihmisestä.

Kirjallisuutta

Luokka:Antiikin filosofia Luokka:Filosofian termit Luokka:Kreikankieliset sanat ja sanonnat Antiikin filosofian termit Antiikin filosofian termit