Vuosi 1981 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Suomessa valmistauduttiin vuoden 1982 presidentinvaaleihin.
__TOC__
Tapahtumia Tammikuu thumb|Ronald Reagan astui Yhdysvaltain presidentin virkaan. thumb|Vapautettuja panttivankeja palaamassa kotiin Iranista panttivankikriisin jälkeen. 1. tammikuuta – Kreikka liittyi Euroopan yhteisöihin. 1. tammikuuta – Palau sai itsehallinnon. 1. tammikuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ilmaisi viimeiseksi jääneessään uudenvuodenpuheessaan huolestumisensa suurvaltojen välisen kilpavarustelun kiihtymisestä ja ydinaseiden aiheuttamasta uhasta koko ihmiskunnalle. 1. tammikuuta – Kiikan ja Keikyän kunnat yhdistettiin Äetsän kunnaksi sekä Nummen ja Pusulan kunnat Nummi-Pusulan kunnaksi. Lokalahden kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin. 1. tammikuuta – Turvavyö tuli Suomessa pakolliseksi takaistuimella kaikissa uusissa henkilöautoissa. Sen käyttöön ei kuitenkaan velvoitettu. 1. tammikuuta – Huvivero poistui käytöstä Suomessa. 5. tammikuuta – Irakin–Iranin sota: Iran ryhtyi Khuzistanissa vastahyökkäykseen (Operaatio Nasr). 6. tammikuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Irma Rihtniemi-Koski kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli arkkitehti Jouni J. Särkijärvi. 12. tammikuuta – Saippuasarja Dynastiaa alettiin esittää Yhdysvalloissa. 14. tammikuuta – Poliisi poisti Altajoen voimalaitoksen rakentamista vastustaneet luonnonsuojelijat näiden voimalaitostyömaalle johtavalle tielle pystyttämästä leiristä Pohjois-Norjassa. Osa mielenosoittajista, joiden joukossa oli kymmeniä suomalaisia, oli kahlinnut itsensä puihin rautaketjuin. 15. tammikuuta – Kirkon tutkimuslaitoksen haastattelututkimus osoitti, että enemmistö suomalaisista halusi loppiaisen ja helatorstain palauttamista arkipyhiksi. 19. tammikuuta – Iranin panttivankikriisi: Yhdysvallat ja Iran sopivat panttivankien vapauttamisesta 14 kuukauden vankeuden jälkeen. 20. tammikuuta – Ronald Reagan seurasi Jimmy Carteria Yhdysvaltain presidenttinä. Maailmalla arvioitiin Reaganin valinnan merkitsevän Yhdysvaltain ulkopolitiikan jyrkentymistä. 20. tammikuuta – Vain minuutteja Ronald Reaganin virkaan astumisen jälkeen Iran vapautti 52 yhdysvaltalaista panttivankia 444 päivän vankeuden jälkeen. 21. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentin viran jättänyt Jimmy Carter tapasi Iranin vapauttamat yhdysvaltalaiset panttivangit Wiesbadenissa Länsi-Saksassa. Carter kuohutti yhdysvaltalaisten mieliä sanomalla Iranin syyllistyneen ”uskomattomaan raakuuteen” panttivankeja kohtaan. 23. tammikuuta – Etelä-Korean hallitus muutti oppositiojohtaja Kim Dae Jungille syyskuussa 1980 langetetun kuolemantuomion elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi voimakkaan kansainvälisen painostuksen vuoksi. 25. tammikuuta – Oikeudenkäynti ns. neljän koplaa vastaan päättyi Pekingissä. Mao Zedongin leskelle Jiang Qingille ja Zhang Chunqiaolle langetettiin ehdollinen kuolemantuomio kahden vuoden koetusajalla. Oikeudenkäynnin aikana ulkomaailmalle oli paljastunut, että 1960-luvun kulttuurivallankumous oli väkivaltaisimmassa vaiheessaan vaatinut kymmenientuhansien ihmisten hengen. 26. tammikuuta – Porin Mäntyluodosta hinattiin merelle maailman suurin öljynetsintälautta Dyvi Delta, jonka rakentamiseen oli käytetty yli 20 000 tonnia terästä. 28. tammikuuta – Poriin matkalla ollut pikajuna törmäsi soralastissa olleeseen kuorma-autoon tilapäisellä tasoylikäytävällä Hyvinkäällä Paavolan kaupunginosassa. Viisi ihmistä kuoli ja viisitoista loukkaantui.
Helmikuu thumb|Gro Harlem Brundtland. 4. helmikuuta – Norja sai ensimmäisen naispääministerin, kun Gro Harlem Brundtland muodosti uuden hallituksen. Brundtlandin hallitus jäi kuitenkin syksyn suurkäräjävaalien vuoksi lyhytikäiseksi. 8. helmikuuta – Vammaisten vuoden päätapahtuma pidettiin Finlandia-talossa Helsingissä. Tilaisuudessa tuotiin voimakkaasti esille näkö-, kuulo- ja liikuntarajoitteisten tarve tulla hyväksytyiksi kaikissa yhteisöissä ja liikuntarajoitteisten vaikea pääsy moniin paikkoihin, joihin heillä oli asiaa. 13. helmikuuta – Korkein oikeus vahvisti Saloran entisille johtajille Jouko Nordellille ja Olavi Laaksolle veropetoksesta langetetut vankeustuomiot. 14. helmikuuta – 48 nuorta kuoli ja yli 130 loukkaantui yökerhon palossa Irlannin pääkaupungissa Dublinissa. 16. helmikuuta – Riihimäen kaupunginhallitus ja -valtuusto hyväksyivät ongelmajätelaitoksen sijoittumisen kaupungin alueelle. 17. helmikuuta – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura täytti 150 vuotta. 17. helmikuuta – Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti ryhtyä kurinpitotoimiin luvattomien poissaolojen vuoksi, jotka olivat herättäneet runsaasti huomiota julkisessa sanassa. Kansanedustajien luvattomat poissaolot täysistunnoista ja valiokuntien kokouksista olivat lisääntyneet vaalikauden aikana selvästi. 23. helmikuuta – Antonio Tejero tunkeutui aseistettujen joukkojen kanssa Espanjan parlamenttiin. Vallankaappaus epäonnistui kuningas Juan Carlos I:n vaikutusvallan ansiosta. 25. helmikuuta – Niin sanotun Dolorex-jutun oikeuskäsittely päättyi. Neljä eläkeläistä tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta ja varastetun tavaran kätkemisestä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin ja viisi lääkäriä huumausainerikoksesta ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin. 26. helmikuuta – Suomalainen rallikuljettaja Ulf Grönholm kuoli, kun hänen Fiat Abarth 131 -ralliautonsa törmäsi pimeässä keskellä yötä aura-autoa päin. Grönholm oli harjoittelemassa vuoden 1981 hankirallia varten. Sekä Grönholm että hänen kartanlukijansa Bob Rehström kuolivat välittömästi törmäyksen voimasta ja tämän jälkeen auto syttyi tuleen. 26. helmikuuta – Leopoldo Calvo-Sotelosta tuli Espanjan pääministeri. 28. helmikuuta – Yli 50 000 ihmistä osallistui ydinvoiman vastaiseen mielenosoitukseen Brockdorfin voimalatyömaan lähistöllä Länsi-Saksassa. Mielenosoittajat ottivat yhteen paikalle komennettujen yli 10 000 poliisin kanssa.
Maaliskuu thumb|Lahden suurhalli vihittiin käyttöön. 1. maaliskuuta – Urho Kekkonen tuli olleeksi Suomen tasavallan presidenttinä 25 vuotta. 1. maaliskuuta – Lahdessa vihittiin käyttöön Länsi-Euroopan suurin jalkapallohalli. 7. maaliskuuta – Eduskuntatalo täytti 50 vuotta. Juhlakahveille osallistui myös useita entisiä kansanedustajia. 12. maaliskuuta – Suomen historian huomattavimpiin poliitikkoihin kuuluneen Väinö Tannerin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. SDP järjesti puheenjohtajansa Kalevi Sorsan johdolla juhlatilaisuuden, jonka Neuvostoliiton puoluelehti Pravda leimasi neuvostovastaiseksi mielenosoitukseksi. 17. maaliskuuta – Harjoituslennolla ollut ilmavoimien Hawk-hävittäjä syöksyi maahan Pirkkalassa lähellä Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiitotietä. Konetta ohjannut kapteeni sai surmansa ja mukana ollut majuri loukkaantui vakavasti. 18. maaliskuuta – Työministeri Arvo Aalto erosi Mauno Koiviston hallituksesta voidakseen keskittyä SKP:n pääsihteerin tehtäviin. Hänen seuraajakseen tuli asuntohallituksen rahoitusjohtaja Jouko Kajanoja. 20. maaliskuuta – Puolalainen Solidaarisuus-järjestö antoi yleislakkovaroituksen. Taustalla oli Bydgoszczissa Luoteis-Puolassa sattunut poliisin ja ammattiyhdistysaktivistien välinen yhteenotto ja Solidaarisuus syytti poliiseja aktivistien pahoinpitelystä. 29. maaliskuuta – Kesäaika otettiin käyttöön Suomessa. 30. maaliskuuta – John Hinckley yritti salamurhata Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin Washington DC:ssä Yhdysvalloissa.
Huhtikuu thumb|Columbiasta tuli ensimmäinen avaruuteen laukaistu avaruussukkula.
3. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen moitti pääministeri Mauno Koivistoa hidastelusta eräiden budjettiin liittyneiden sosiaalilakien valmistelussa ja vaati häntä eroamaan. 3. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi huhtikuun alussa 1982 voimaan tulevan uuden tieliikennelain. 4. huhtikuuta – Yhdysvaltain uusi ulkoministeri Alexander Haig saapui vierailulle Egyptiin, josta hän jatkoi matkaansa Israeliin, Jordaniaan ja Saudi-Arabiaan. Haigin tarkoituksena oli hankkia Lähi-idän maiden tuki Ronald Reaganin ulkopolitiikalle, joka korosti turvallisuusyhteistyötä ”Neuvostoliiton uhan vuoksi”. 4. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Dublinissa Irlannissa. Kilpailun voitti Iso-Britannia edustajanaan yhtye Bucks Fizz kappaleella Making Your Mind Up. 4. huhtikuuta – Irakin–Iranin sota: Iranin ilmavoimat suorittivat ilmaiskun H-3-lentotukikohtaan. 6. huhtikuuta – Pääministeri Mauno Koivisto vastasi presidentti Urho Kekkoselta saamiinsa moitteisiin, ettei hän pyydä eroa niin kauan kuin hänen hallituksensa nauttii eduskunnan luottamusta. 11. huhtikuuta – Presidentti Ronald Reagan palasi Valkoiseen taloon sairaalasta, jossa hän oli ollut hoidettavana murhayrityksen jälkeen. 12. huhtikuuta – Avaruussukkula Columbian ensimmäinen lento STS-1. 17. huhtikuuta – Yksi turisti sai surmansa pommiräjähdyksessä Ajaccion lentokentällä Korsikassa. Teon arveltiin olleen suunnattu paikalle hieman räjähdyksen jälkeen saapunutta presidentti Valéry Giscard d'Estaingia vastaan. 27. huhtikuuta – Maailmanpankin kansantulotilastosta ilmeni, että Suomi oli maailman 19. vaurain maa. Maailman rikkaimmat maat olivat Persianlahden öljyvaltioita. 30. huhtikuuta – Keskustapuolue, Ruotsalainen Kansanpuolue ja Liberaalinen Kansanpuolue perustivat keskipuolueiden valtuuskunnan, jonka tehtävänä oli yhteisten poliittisten päämäärien ajaminen.
Toukokuu thumb|Haapaveden vanha puukirkko paloi tuhopoltossa. 5. toukokuuta – Liikemies ja seuramatkailun kehittäjä Kalevi Keihänen tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa konkurssirikoksista ja valuuttasäännösten rikkomisesta yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Suuri osa jutun syytteistä hylättiin vanhentuneina tai toteennäyttämättöminä. Keihäsen omistamien matkatoimisto Keihäsmatkat Oy:n ja lentoyhtiö Spear Air Oy:n konkursseihin liittynyt oikeudenkäynti oli kestänyt yli kolme vuotta. 10. toukokuuta – Liedon seurakunta vietti 650-vuotisjuhliaan. Juhlallisuuksiin liittyneeseen ”drive in” -jumalanpalvelukseen osallistui toista sataa moottoripyöräilijää. 13. toukokuuta – Paavi Johannes Paavali II haavoittui Roomassa Mehmet Ali Agcan ampumasta luodista. 16. toukokuuta – Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen ja MTV3:n toimituspäällikkö Kyllikki Stenros vihittiin avioliittoon. 17. toukokuuta – Lähes 200 vuotta vanha Haapaveden puukirkko paloi. Paloa epäiltiin tuhopoltoksi. 20. toukokuuta – Porin Puuvillan kutomo paloi. Kyseessä oli yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista tulipaloista. 21. toukokuuta – François Mitterrandista tuli Ranskan tasavallan presidentti hänen voitettuaan istuvan presidentin Valery Giscard d'Estaingin. Mitterrand hajotti kansalliskokouksen 24. toukokuuta ja määräsi pidettäviksi uudet vaalit, jotta hän saisi sinne sosialistienemmistön kyetäkseen johtamaan maata tehokkaasti. Tämä synnytti maailmalla sanonnan ”Mitterrand-ilmiöstä”. 24. toukokuuta – SKP:n edustajakokous valitsi puheenjohtaja Aarne Saarisen ja varapuheenjohtaja Taisto Sinisalon uudelleen tehtäviinsä. 30. toukokuuta – Bangladeshin presidentti Ziaur Rahman murhattiin Chittagongissa. 31. toukokuuta – Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland saapui lyhyelle vierailulle Suomeen. Hän tapasi presidentti Urho Kekkosen ja pääministeri Mauno Koiviston.
Kesäkuu thumb|Hylje, Suomen ensimmäinen öljyntorjunta-alus. thumb|upright|Ensimmäiset AIDS-tapaukset havaittiin. 1. kesäkuuta – Kirjailija Mauri Kunnas sai kirjallisuuden valtionpalkinnon lastenkirjastaan Koiramäen talossa. Hän sai myös Suomen sarjakuvaseuran Pekka Puupää -hatun Nyrok City -sarjakuvastaan 4. kesäkuuta. 1. kesäkuuta – Säveltäjä Aulis Sallinen aloitti taiteilijaprofessorin virassa. 3. kesäkuuta – Suomen ensimmäinen öljyntorjunta-alus Hylje luovutettiin merenkulkuhallitukselle Turun telakalla. 4. kesäkuuta – SDP piti puoluekokouksensa Porissa. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti uudelleen Kalevi Sorsa.