Hugo Walton Grönroos (29. elokuuta 1939 Finström, Ahvenanmaa – 19. maaliskuuta 1999 Tukholma) oli suomalainen oopperalaulaja, äänialaltaan baritoni.
Grönroos opiskeli laulua Sibelius-Akatemiassa Matti Lehtisen ja Matti Tuloiselan johdolla ja suoritti lauludiplomin vuonna 1970. Vuosina 1964–1973 hän toimi kanttoriurkurina Lapinjärvellä ja vuosina 1973–1975 lehtorina Jyväskylän konservatoriossa.Keijo Virtamo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 123. Helsinki: Otava, 1997.
Grönroos voitti Timo Mustakallio -laulukilpailun vuonna 1975. Hän lauloi eri oopperataloissa maailmalla, muun muassa solistina Berliinin Deutsche Operissa vuosina 1975–1988.
Grönroos toimi Savonlinnan oopperajuhlien taiteellisena johtajana 1987–1991 ja sen jälkeen Suomen Kansallisoopperan pääjohtajana vuosina 1992–1996, jona aikana Kansallisooppera siirtyi Bulevardin varrelta Töölönlahden rantaan. Grönroosin pääjohtajakaudella Kansallisoopperassa aloitettiin Richard Wagnerin Nibelungin sormus -suurproduktio. Hänen johdollaan toteutetun ohjelmapolitiikan tuloksena olivat miltei aina loppuunmyydyt näytännöt. Vuonna 1996 hän siirtyi Tukholman kuninkaallisen oopperan johtajaksi.
Grönroos palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1991.
Grönroos on haudattu Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle.
Lähteet
Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Suomalaiset baritonit Luokka:Oopperanjohtajat Luokka:Vuonna 1939 syntyneet Luokka:Vuonna 1999 kuolleet