Vuosi 1914 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista. Tapahtumia
1. tammikuuta - Bayreuthin yksinoikeus Richard Wagnerin Parsifal-oopperan esittämiseen lakkasi, ja se esitettiin Lontoon Covent Gardenissa ja muissa Euroopan musiikkikeskuksissa.Vuosisatamme kronikka, s. 165-180. Gummerus 1987 5. tammikuuta – Ford Motor Company otti käyttöön kahdeksantuntisen työpäivän ja 5 dollarin vähimmäispäiväpalkan. 16. tammikuuta – Venäläinen kirjailija Maksim Gorki sai luvan palata kahdeksan vuotta kestäneestä maanpaosta Venäjälle. 6. helmikuuta – Bondetåget: Ruotsissa 32 000 talonpoikaa osoitti mieltään Tukholmassa Karl Staaffin liberaalin hallituksen puolustuspolitiikkaa vastaan. Mielenosoitus oli konservatiivien vastalause sille, että hallitus oli hillinyt puolustusmenojen kasvua. Kuningas Kustaa V asettui Tukholman kuninkaanlinnan pihalla pitämässä puheessa mielenosoittajien puolelle, mikä aiheutti hallituskriisin Ruotsissa. Staaffin hallitus erosi, ja sen tilalle nimitettiin Hjalmar Hammarskjöldin johtama konservatiivien hallitus. Kuninkaan puheen, jossa vaadittiin puolustusmenojen kasvattamista, oli kirjoittanut tutkimusmatkailija ja kirjailija Sven Hedin. Ruotsin talonpoikien mielenosoitus oli myöhemmin yhtenä esikuvana Suomen talonpoikaismarssille kesällä 1930. 1. maaliskuuta – Kotkassa alkoi 17 viikkoa kestänyt sahatyöläisten lakko. 16. maaliskuuta – Ranskan valtiovarainministerin Joseph Caillaux’n vaimo Henriette Caillaux ampui oikeistolehti Le Figaron päätoimittajan Gaston Calmetten. 20. maaliskuuta – Eduskunta pyysi keisari Nikolai II:ta saattamaan voimaan vuonna 1907 hyväksytyn kieltolain. 21. huhtikuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Veracruzissa Meksikossa. Kaupunki oli yhdysvaltalaisten hallussa seuraavat seitsemän kuukautta. 6. toukokuuta – Ison-Britannian parlamentin ylähuone torjui naisten äänioikeuden äänin 140–60. 10. toukokuuta – Äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa kansallisena juhlapäivänä. 12. toukokuuta – Hirvensalmen kirkko tuhoutui tulipalossa. 24. toukokuuta – Yhdenvertaisuuslakia vastustaneet Viipurin hovioikeuden jäsenet vapautettiin kahdeksan kuukauden vankeudesta Pietarin Krestyn vankilasta. 29. toukokuuta – Québecistä Liverpooliin matkalla ollut Canadian Pacific -yhtiön matkustajalaiva RMS Empress of Ireland törmäsi norjalaiseen Storstad-hiililaivaan ja upposi Saint Lawrencen lahdella. 1 024 ihmistä hukkui. Uhreista 70 oli kotimaahansa palaamassa olleita suomalaisia siirtolaisia. 6. kesäkuuta – Ruumiillinen kurittaminen kiellettiin Suomen oppilaitoksissa. 16. kesäkuuta – Suomi menetti Kansainvälisen olympiakomitean päätöksellä ja Venäjän painostuksesta äänioikeutensa KOK:ssa ja oikeutensa osallistua seuraaviin olympiakisoihin. 28. kesäkuuta – Serbinationalisti Gavrilo Princip surmasi Itävallan arkkiherttua Franz Ferdinandin Sarajevossa. 9. heinäkuuta – Turussa mitattiin Suomen siihen mennessä korkein lämpötila 35,9 °C. Ennätys rikottiin vasta 29. heinäkuuta 2010. 20. heinäkuuta – Ranskan pääministeri Raymond Poincaré matkusti valtiovierailulle Pietariin. 23. heinäkuuta – Itävalta-Unkari esitti Serbialle uhkavaatimuksen arkkiherttua Franz Ferdinandin murhan vuoksi. 28. heinäkuuta – Ensimmäinen maailmansota alkoi: Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle heinäkuun 23. päivän ultimaatumin umpeenmenon jälkeen. 29. heinäkuuta – Venäjä julisti yleisen liikekannallepanon. 29. heinäkuuta – Kenraalikuvernööri Franz Seyn määräsi sotasensuurin voimaan Suomessa. 30. heinäkuuta – Venäjä aloittaa liikekannallepanon tukeakseen Serbiaa, jolle Itävalta-Unkari julisti sodan. 31. heinäkuuta – Kenraalikuvernööri Franz Seyn julisti Suomen sotatilaan. 31. heinäkuuta – Ranskalainen oikeistoradikaali Raoul Villain murhasi Pariisissa sosialistijohtaja Jean Jaurèsin, joka oli vastustanut sotaa. 1. elokuuta – Saksan keisarikunta julisti sodan Venäjälle sen mobilisoitua joukkojaan Serbian tueksi. 1. elokuuta – Ranska julisti liikekannallepanon. 2. elokuuta – Saksan joukot valtasivat Luxemburgin. 3. elokuuta – Saksa julisti sodan Venäjän liittolaiselle Ranskalle. 4. elokuuta – Saksan joukot hyökkäsivät Belgian kautta Ranskaan. Iso-Britannia julisti sodan Saksalle. Yhdysvallat julistautui puolueettomaksi. 6. elokuuta – Itävalta-Unkari julisti sodan Venäjälle. 6. elokuuta – Serbia julisti sodan Saksalle. 11. elokuuta – Ranska julisti sodan Itävalta-Unkarille. 11. elokuuta – Suomi joutui maailmansodan piiriin saksalaisten vahingoitettua Bengtskärin majakkaa Hangon edustalla. 12. elokuuta – Iso-Britannia julisti sodan Itävalta-Unkarille. 15. elokuuta – Panaman kanava avattiin liikenteelle. 17. elokuuta – Tannenbergin taistelu alkoi Itä-Preussissa Venäjän 1. ja 2. armeijan hyökättyä Paul von Hindenburgin komentamaa Saksan 8. armeijaa vastaan. 20. elokuuta – Saksan joukot miehittivät Brysselin. 21. elokuuta – Suomen lounaisimmassa osassa sattui täydellinen auringonpimennys. 23. elokuuta – Japani julisti sodan Saksalle. 30. elokuuta – Pariisista tuli ensimmäinen pääkaupunki, joka joutui kärsimään ilmapommituksista, kun saksalaisten Taube-yksitaso pudotti pääkaupunkiin neljä pientä pommia ja propagandalehtisiä. 1. syyskuuta – Venäjän pääkaupungin Pietarin liian saksalaiselta kuulostava nimi (Sankt-Peterburg) muutettiin venäjän kielessä Petrogradiksi. 1. syyskuuta – Vuoden 1914 konklaavi alkoi. 2. syyskuuta – Turkki määräsi liikekannallepanon. 5. syyskuuta – Lontoon sopimus: Britannia, Ranska ja Venäjä sopivat, etteivät ne hae erillisrauhaa Keskusvaltojen kanssa. 5. syyskuuta – Ensimmäinen Marnen taistelu: Ranskan 6. armeija hyökkäsi Pariisia kohti edenneitä saksalaisia vastaan. Kahden miljoonan miehen taistelussa sai surmansa tai haavoittui yli 100 000 ihmistä. 6. syyskuuta – Saksalaiset tuhosivat Bogskärin majakan. 11. syyskuuta – Toinen sortokausi: venäjän ja Venäjän historian opetusta Suomen oppikouluissa määrättiin huomattavasti lisättäväksi. 9. lokakuuta – Saksalaiset valloittivat Antwerpenin. 11. lokakuuta – Saksalainen sukellusvene upotti risteilijä Palladan miehistöineen Itämerellä. 20. lokakuuta – Britannian SS Glitrasta tuli ensimmäinen sukellusveneen upottama kauppalaiva. Saksalainen U-17 pysäytti Glitran, valtasi aluksen ja upotti sen muutaman mailin päässä Norjan rannikosta. 28. lokakuuta – Gavrilo Princip tuomittiin Sarajevossa elinkautiseen vankeuteen arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän puolison murhasta. Lisäksi oikeudenkäynnissä langetettiin viisi kuolemantuomiota ja yhdeksän vankeustuomiota kestoiltaan 7–20 vuotta. Gavrilo Princip kuoli tuberkuloosiin vankilassa keväällä 1918. 29. lokakuuta – Osmanien valtakunnan laivat tulittivat Venäjän Mustanmeren satamia: Venäjä, Ranska ja Britannia julistivat sodan. 1. marraskuuta – Saksan amiraali Maximilian von Speen laivasto-osasto löi vara-amiraali Sir Christopher Cradockin laivueen Coronelin meritaistelussa. 1. marraskuuta – Pieksämäen ja Savonlinnan välinen rataosuus avattiin liikenteelle. 5. marraskuuta – Britannia liitti Kyproksen itseensä julistaessaan sodan Turkille. 17. marraskuuta – Suomen suurruhtinaskunnan lehdistössä julkaistaan ns. suuri venäläistämisohjelma. 20. marraskuuta – Jääkäriliike sai alkunsa Pohjalaisten osakuntien talon Ostrobotnian kassahuoneessa pidetystä ylioppilaiden kokouksesta (tarkka päivämäärä on epävarma, koska kokouksesta ei pidetty pöytäkirjaa). Kokous järjestettiin vastatoimena 17. marraskuuta julkistetulle laajalle venäläistämisohjelmalle. Ostrobotnian kokouksessa päätettiin ottaa tavoitteeksi Suomen irrottaminen Venäjästä joko Saksan tai Ruotsin tuella. 25. marraskuuta – Tuleva Suomen ensimmäinen valtionhoitaja ja kolmas Suomen presidentti, kihlakunnantuomari Pehr Evind Svinhufvud vangittiin hänen istuessaan Luumäen käräjiä ja vietiin Viipuriin ja sieltä Siperiaan. 1. joulukuuta – Maarianhaminassa mitattiin Suomen siihen asti korkein joulukuun lämpötila, +10,4 astetta. Seuraavalla vuosisadalla ennätykseksi on tullut Kokemäellä ja Porissa v. 2015 havaittu 11,3 °C. 6. joulukuuta – Saksalaiset miinoittivat merialueen Porin ja Rauman edustalla. Miinojen takia upposivat ruotsalaiset S/S Everilda ja S/S Luna 6. joulukuuta, S/S Norra Sverige 7. joulukuuta, S/S Åhus 17. tammikuuta 1915 ja S/S Drott 21. tammikuuta 1915. 8. joulukuuta – Falklandsaarten taistelu: amiraali Maximilian von Speen osasto hyökkäsi Falklandin Port Stanleyn polttoainevarastoja vastaan tietämättä, että paikalla oli vahva brittiläinen risteilijäosasto. 22. joulukuuta – Suomen rautatiet alistettiin venäläisten viranomaisten täydelliseen valvontaan. 24. joulukuuta – Osissa länsirintamaa ranskalaiset, saksalaiset ja englantilaiset sotilaat aloittavat epävirallisen tulitauon. He laulavat joululauluja, vaihtavat lahjoja ja jotkut jopa pelaavat jalkapalloa.
Tuntematon päivämäärä
Pylkönmäen kunta perustettiin. Kirkollinen rauhanliitto (Church Peace Union), jossa olivat edustettuina sekä protestantit, roomalaiskatoliset että juutalaiset, perustettiin.
Syntyneitä Tammikuu–maaliskuu 5. tammikuuta – George Reeves, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1959) 5. tammikuuta – Nicolas de Staël, ranskalais-venäläinen taidemaalari (k. 1955) 7. tammikuuta – H. C. Toft, tanskalainen poliitikko (k. 2001) 9. tammikuuta – Leena Härmä, suomalainen näytelmä- ja nuortenkirjailija (k. 2008) 10. tammikuuta – Sauli Sipilä, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (k. 2001) 14. tammikuuta – Harold Russell, kanadalais-yhdysvaltalainen toisen maailmansodan veteraani ja elokuvanäyttelijä (k. 2002) 16. tammikuuta – Bertil Boo, ruotsalainen laulaja ja näyttelijä (k. 1996) 17. tammikuuta – Irving Brecher, yhdysvaltalainen elokuvakäsikirjoittaja (k. 2008) 18. tammikuuta – Jonas Cedercreutz, suomalainen arkkitehti (k. 1991) 23. tammikuuta – Louis Bonaparte, Ranskan kruununtavoittelija ja Ranskan muukalaislegioonan sotilas (k. 1997) 29. tammikuuta – Eino O. Ahonen, suomalainen helluntailainen saarnaaja ja kirjailija (k. 1977) 30. tammikuuta – Ann Mari Ström, ruotsalainen näyttelijä ja teatteripedagogi (k. 2003) 30. tammikuuta – Inga-Bodil Vetterlund, ruotsalainen näyttelijä (k. 1980) 31. tammikuuta – Carey Loftin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja sijaisnäyttelijä (k. 1997) 31. tammikuuta – Johannes Virolainen, Suomen pääministeri (1964–1966), Eduskunnan puhemies, valtioneuvos (k. 2000) 3. helmikuuta – Voitto Viro, suomalainen pappi ja kirjailija (k. 1999) 4. helmikuuta – Alfred Andersch, saksalainen kirjailija ja dramaturgi (k. 1980) 4. helmikuuta – Klas Anshelm, ruotsalainen arkkitehti (k. 1980) 4. helmikuuta – Jorma Napola, suomalainen kuvataiteilija ja kirjailija (k. 2000) 5. helmikuuta – William S. Burroughs, yhdysvaltalainen kirjailija (Alaston lounas) (k. 1997) 5. helmikuuta – Alan Lloyd Hodgkin, vuoden 1963 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen fysiologi (k. 1998) 9. helmikuuta – Ernest Tubb, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä (k. 1984) 15. helmikuuta – Sven Edvin Salje, ruotsalainen kirjailija (k. 1998) 21. helmikuuta – Ilmari Juutilainen, suomalainen taistelulentäjä (k. 1999) 22. helmikuuta – Edvard Bull, norjalainen historioitsija (k. 1986) 22. helmikuuta – Renato Dulbecco, vuoden 1975 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut italialainen virologi (k. 2012) 22. helmikuuta – Seán Ó Faoláin, irlantilainen kirjallisuudentutkija ja kulttuurikriitikko (k. 1991) 24. helmikuuta – Ralph Erskine, brittiläis-ruotsalainen arkkitehti (k. 2005) 24. helmikuuta – Weldon Kees, yhdysvaltalainen runoilija, kriitikko sekä romaani- ja novellikirjailija (kadonnut 1955)
1. maaliskuuta – Viljo Heino, suomalainen juoksija (Euroopan mestari) (k. 1998) 3. maaliskuuta – Asger Jorn, tanskalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (k. 1973) 7. maaliskuuta – Knut Bergsland, norjalainen kielitieteilijä ja fennougristiikan professori (k. 1998) 14. maaliskuuta – Bill Owen, englantilainen näyttelijä ja lauluntekijä (k. 1999) 15. maaliskuuta – Kaarlo Leinonen, suomalainen kenraali (Puolustusvoimain komentaja 1969–1974) (k. 1975)