Tiibetinspanieli () on Himalajalta peräisin oleva pienikokoinen koirarotu. Se kuuluu seura- ja kääpiökoirien FCI-roturyhmään 9. Vuosina 2021–2025 Suomessa rekisteröitiin 400–700 tiibetinspanielia vuosittain ja vuonna 2025 se oli 18. suosituin rotu.
Ulkonäkö Tiibetinspanielin pää on muuhun ruumiiseen verrattuna pienehkö. Kuono on keskipitkä ja tylppä. Lievä alapurenta on rodulle ominaista. Silmät ovat keskikokoiset, kirkkaat ja etäällä toisistaan. Korvat ovat keskikokoiset ja kiinnittyneet melko korkealle. Kaula on kohtalaisen lyhyt ja voimakas. Runko taas on säkään verrattuna melko pitkä. Etujalat ovat usein hieman länkisääriset. Häntä on runsashapsuinen, korkealle kiinnittynyt ja kiertyy liikkeessä koiran selän päälle. Tiibetinspanielin säkäkorkeus on yleensä noin 25 senttimetriä ja paino noin 4–7 kilogrammaa. pienoiskuva|Tiibetinspanieli Turkki on kasvoissa ja raajojen etuosassa lyhyt, muualla rungossa kohtalaisen pitkä ja melko rungonmyötäinen. Korvissa, eturaajojen takaosassa, hännässä ja pakaroissa turkki on pidempi ja tuuheampi. Nartuilla on yleensä vähemmän karvaa kuin uroksilla.
Tiibetinspanielille kaikki värit ja väriyhdistelmät ovat sallittuja sillä edellytyksellä, että pigmentti on musta. Rodulla tulee olla kuitenkin tummanruskeat silmät, joten maksanruskea, lemon ja sininen eivät ole hyväksyttyjä värejä, koska niihin liittyvät vaaleat silmät ja ei-toivottu pigmenttiväri.
Luonne ja käyttäytyminen Rodun edustajat ovat aktiivisia, eläväisiä ja uteliaita. Tiibetinspanielit ovat myös itsepäisiä, ja tekevät joskus mitä vain itse haluavat. Rotu voi olla hankala koulutettava vähäisen miellyttämishalunsa ja itsenäisen luonteensa vuoksi. Tiibetinspanieli voi olla aluksi pidättyväinen vieraita kohtaan.
Alkuperä Tiibetiläiset munkit pitivät tiibetinspanielia pyhänä eläimenä. Tiibetinspanielit olivat luostareiden ja ylhäisön arvostettuja seurakoiria. Niiden tyyppisiä koiria uskotaan olleen Tiibetissä jo 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Tiibetinspanieli on valpas rotu, jonka vuoksi sitä käytettiin vahtikoirana. Rotua edustavia yksilöitä käytettiin luostareiden muureilla hälyttämään munkkeja muukalaisen lähestyessä. Vielä nykyäänkin tiibetinspanielit usein etsivät itselleen korkean paikan mistä voi tähystellä ympäristöä.
Tarinan mukaan tiibetinspanielilla oli myös tehtävänä pyörittää tassuillaan rukouspöydän rukousmyllyä. Tiibetinspanieleita ei myyty, mutta sen sijaan tiibetinspanielin lahjoittaminen katsottiin suurena kunnian osoituksena.
Ensimmäinen tunnettu tiibetinspanieli, joka tuotiin Englantiin, oli luultavasti Lhasa, jonka Frank Wormald toi Tiibetistä vuonna 1905. Tohtori Greig, joka tunnetaan tiibetinterrierin kasvattajana, toi 1920-luvulla tiibetinspanieleita Eurooppaan. Suomeen ensimmäiset tiibetinspanielit tuotiin vuonna 1964.
Terveys pienoiskuva|Tiibelinspanieli nurmikolla Tiibetinspanieli elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 12 vuotta. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet ja sydänsairaudet. Tiibetinspanielin merkittävimmät terveysongelmat ovat parodontiitti, patellaluksaatio, muutamat silmäsairaudet ja myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma.
Tiibetinspanieli on matalaraajainen koirarotu, mikä voi altistaa käyrille eturaajoille ja kyynärnivelen inkongruenssille. Käyräjalkaisuus voi altistaa koiran iän myötä paheneville nivelongelmille, esimerkiksi nivelrikolle. Johtuen tiibetinspanielin pienestä koosta esiintyy rodulla paljon hammasongelmia, erityisesti parodontiittia. Parodontiitin vuoksi voi koiralta joutua poistamaan useita hampaita. Hampaiden harjauksella pystyy hieman ehkäisemään parodontiitin kehittymistä.
Tiibetinspanieli kuuluu Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma), joten jalostukseen käytettävillä koirilla täytyy olla voimassaoleva polvinivellausunto ja silmälausunto. Tyypillisimpiä silmäsairauksia taas ovat ylimääräiset ripset (distichiasis/ektooppinen cilia), puutteellinen kyynelkanavan aukko, etenevä verkkokalvon surkastuma (PRA), silmäluomen sisäänpäin kiertyminen (entropion) sekä kaihi. Patellaluksaatiota esiintyy noin 22 %:lla rodun edustajista. Patellaluksaatio on tyypillinen pienten koirien sairaus.
Yksi tiibetinspanielien yleisimmistä kuolinsyistä ovat sydänsairaudet. Eräs koirien ja myös tiibetinspanieleiden tyypillisimmistä sydänsairauksista on myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma, jota esiintyy erityisesti pienikokoisilla koiraroduilla. Sairaus alkaa usein vasta vanhemmalla iällä ja sairaus aiheuttaa edetessään sivuäänen sekä johtaa vuosien myötä sydämen vajaatoimintaan.
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Tiibetinspanielit ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, mikä on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Tiibetinspanieleiden jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 24 %.
Katso myös Kiinanpalatsikoira Lhasa apso Tiibetinterrieri Damchi
Lähteet Tiibetinspanielit ry KoiraNet-jalostustietojärjestelmä
Viitteet
Aiheesta muualla
Suomen kennelliitto: Tiibetinspanieli
Luokka:Tiibetiläiset koirarodut Luokka:FCI 9 Seurakoirat ja kääpiökoirat Luokka:Kääpiökoirat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit