pienois|El Paraíson suurin pyramidi. El Paraíso (ketšuaksi Chuquitanta) on myöhäisesikeraamisen kauden arkeologinen kohde Chillón-joen laaksossa Perun keskirannikolla. Kohde ajoitetaan yleensä välittömästi varhaiskeraamista kautta edeltäneeseen jaksoon noin 2100–1800 eaa. eli suunnilleen samalla ajalle kuin Keski-Andien ylätasangolla sijainnut Kotosh. Kummassakin asutuskeskuksessa oli ajalleen poikkeuksellisen korkea väentiheys ja pitkälle kehittynyttä arkkitehtuuria.
El Paraíso koostuu yhdeksästä rakennuskompleksista noin 2 kilometriä rannikolta sisämaahan. Ne rakennettiin mudalla muuratusta kivestä. Seinät peitettiin savilaastilla, joka on myöhemmin kulunut pois. Rakentamiseen tarvittiin yli tonnia kiveä, ja ne peittävät noin 58 hehtaarin alueen. Kaksi suurinta rakennusta ovat noin 400 metriä pitkiä ja sijaitsevat samansuuntaisesti noin 180 metrin päässä toisistaan. U-kirjaimen muotoisten rakennusten selkä on käännetty merta kohti ja kädet osoittavat vuoristoon ja nousevan auringon suuntaan. Rakennusten sommittelu enteilee keraamisen kauden seremoniakeskuksia, joissa uskonnolliset ja yhteiskunnalliset muutokset alkoivat heijastua myös arkkitehtuuriin. Talot koostuvat useista verkostomaisesti yhdistyvistä käytävistä ja huoneista. Niissä ei ole merkkejä asumisesta, mikä viittaa rakentajien ja käyttäjien tulleen muualta. Rituaaliset tulikuopat, punaiseksi värjätty sisäpiha, punapigmentin hiontakivet ja savifiguurien kappaleet osoittavat uskonnollisten toimintojen keskeisyyden. Arkkitehtuurissa yhdistyy rannikon ja vuoriston perinteille ominaisia piirteitä.
El Paraíson rakentajat olivat ehkä kalastajia, jotka alkoivat omaksua viljelyn ja rakentaa maatalousyhteiskunnille tyypillisiä seremoniakeskuksia. Meri oli edelleen tärkein ruoan lähde, mutta viereisellä tulvatasangolla harjoitettiin jo maanviljelyä. Tärkeä asema oli varsinkin puuvillan tuotannolla.
El Paraíso edustaa Andien esikeraamisen mittavinta monumentaalirakentamista.Moseley 2001, s. 127–129. Caral-Supe-sivilisaation tavoin El Paraíso sijaitsi Perun rannikkotasangolla, mutta sen arkkitehtuurin katsotaan edustavan Supen sivilisaatiosta erillistä perinnettä.Moseley 2001, s. 123. Ei tiedetä, ovatko El Paraíson arkkitehtoniset innovaatiot uusia vai jäljiteltiinkö ne varhaisemmista seremoniakeskuksista. Se joka tapauksessa enteilee esikeraamisen ja keraamisen kauden taitteessa tapahtuneita kulttuurisia ja ideologisia muutoksia.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Andien arkeologiset kohteet Luokka:Andien esikeraaminen kausi Luokka:Arkeologiset kohteet Perussa